Naisten kaupunki ?

Vuoden 1930 väestölaskennan mukaan Tampereella asui 25 785 miestä, ja 35 499 naista. Asukkaita oli yhteensä 61 284. Naisia oli 58 % ja miehiä 42 % Naisia oli vuonna 1930 9 714 enemmän kuin miehiä. Helsingissä naisia oli peräti 36 172 enemmän kuin miehiä. Tampereen väestön ikärakenne johtui erityisesti elinkeinorakenteesta, hyvin menestyneen tehdaskaupungin imusta seuranneesta muuttoliikkeestä. Kaupungissa oli vuonna 1920 131 naista jokaista sataa miestä kohden. Vuonna 1935 osuus oli peräti 135. Ilmeisesti elinkeinorakenteen vähitellen tapahtuvasta muutoksesta johtuen naisia oli vuonna 1945 enää 131 sataa miestä kohden. On merkillepantavaa, että suhdeluku oli pienentynyt, vaikka takana olikin juuri päättynyt sota. Suhteellisesti laskettuna Tampere oli kuitenkin naisvaltaisin maan muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Hieman pienemmistä kaupungeista Vaasan sukupuolijakauma oli vuosina 1920 ja 1930 hyvin samansuuntainen.

Kaikissa Suomen kaupungeissa sukupuolten välinen suhteellinen jakauma oli eri ikäluokissa suurin piirtein samankaltainen. Poikia oli enemmän kuin tyttöjä, mutta erikoisesti kannattaa panna merkille, että naisia oli ikäluokasta 15-19 lähtien enemmän kaikissa kaupungeissa. Poikkeuksena voidaan pitää Kotkan kaupunkia, joka puu- ja paperiteollisuuden ja suuren sataman myötä veti miespuolista väestöä niin paljon että ikäluokkiin 25-29 ja 30-39 enemmän miehiä kuin naisia. Kotkahan tunnettiin kaupunkina, jonka sahoilla ja satamissa myös naiset työskentelivät, ja se kertoo ennen kaikkea siitä, että miespuolista työvoimaa ei välttämättä ollut tarpeeksi, tai ainakin siitä, että sahoilla ja satamissa oli myös töitä, joista naiset fyysisesti selvisivät. Lisäkimmoke naisten palkkaamiseen oli luonnollisesti myös se, että heille oli mahdollista maksaa ja myös maksettiin huonompia palkkoja kuin miehille.

Miten tämä kaikki liittyy Tampereeseen? Siten, että Tampereen naisvaltaisuudella on sama selitys. Kaupungin työpaikkatarjonta suuntautui erityisesti naisille, kun taas perinteisesti erityisen miesvaltaiset teollisuuden alat olivat heikommin kehittyneitä, vaikka niiden osuus kasvoikin maailmansotien välisenä kautena. Mielenkiintoisen jatkotutkimuksen aihe olisikin, Kotkan mallia mukaellen, tamperelaisten tekstiilitehtaiden työvoiman sukupuolirakenne verrattuna maan muuhun tekstiiliteollisuuteen. Kaupungin sukupuolirakenteesta lisää sivuilla vanhoja ja nuoria tamperelaisia ja kaupunkilaisten siviilisäätyä käsittelevällä sivulla naimaton, nainut, eronnut vai leski.