Hannu Välimäki
Sotasuhdanteet säätelevät arkea
[KOLEA
KUOLEMAN KEVÄT] [SOTASUHDANTEET SÄÄTELEVÄT
ARKEA]
Sotasuhdanteet
kasvattivat tuotantoa vuonna 1916 Tampereen tehtaissa etenkin
tekstiiliteollisuuden piirissä. Kuvassa Tampella ja Tammerkoski
Satakunnansillalta kuvattuna vuoden 1916 tienoilla. Vasemmalta
oikealle purjekangaskutomo eli kappeli, kehräämönterassirakennus
ja takana kehräämö, voimalaitos ja ompelimosekä
koneistushalli. Kuvaaja: Atelier Laurent, Tampereen museoiden
kuva-arkisto.
Työllisyys ja elintaso
Vuosi 1916 oli Tampereella työllisyyden kannalta kohtuullisen
hyvä. Kaupungin hallituksen vuosikertomuksessa todetaan,
että mainittavia toimenpiteitä ei työttömyyden
torjumisen suhteen paikkakunnalle ollut tarvetta tehdä.
Ensimmäinen maailmansota luoma sotasuhdanne oli nostanut
tuotantoa etenkin metalli- ja tekstiiliteollisuuden piirissä
varsinkin Venäjän suuntaan kiihtyneen ulkomaanviennin
vuoksi. Teollisuustuotteiden kasvanut kysyntä synnytti
uusia työpaikkoja ja mahdollisti näin työn saamisen
yhä useammalle kaupunkilaiselle. Alkuvuodesta tosin tekstiilialojen
toimintaa hankaloitti kuljetusyhteyksien katkeaminen sotatoimien
vuoksi Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Raaka-ainekuljetuksien
jälleen päästessä käyntiin alkuvuoden
vaikeuksien jälkeen tilanne helpottui ja lyhennetyistä
työviikoista saatettiin siirtyä takaisin normaalirytmiin.
Kaikkiaan teollisuuslaitokset työllistivät vuonna
1916 Tampereella 11921 henkeä, mikä oli n. 2000 henkeä
enemmän kuin edellisenä vuonna.
Sotasuhdanne myös hankaloitti monin tavoin kansalaisten
arkea. Eniten harmaita hiuksia tuottivat elintarvikepula ja
siitä seurannut elintarvikkeiden jyrkkä hinnannousu,
jota pyrittiin hillitsemään kaupunginhallinnon elintarvikkeille
asettamilla hintakatoilla ja osin elintarvikekauppa päätyikin
kaupungin Elintarviketoimikunnan haltuun. Pahinta puutetta oli
voista, sokerista ja kahvista, jotka vuoden loppua kohden häipyivät
kauppojen hyllyiltä. Elintarvikkeiden ohella suurta vajetta
kärsittiin myös polttopuiden suhteen, joiden hankkimisesta
seuraavan talven varalle kaupunki päätti keväällä
1916.
Asuinympäristöä 1910-luvun Tampereelta.
Kuvaaja: K. Mäkinen, Tampereen museoiden kuva- arkisto.
Rakentaminen ja asuinolot
Kaupungin rakennushankkeet supistettiin vallitsevien olojen
vuoksi aivan välttämättömimpiin. Ensimmäinen
maailmansota nosti rakennustarpeiden hinnan korkeaksi ja vaikeutti
niiden hankintaa ulkomailta siinä määrin, että
uudisrakentaminen oli muutenkin rahanpuutteen kanssa kamppailevalla
kaupungille mahdotonta. Etupäässä harjoitettiinkin
pienimuotoisempia korjaus- ja muutostöitä, joista
merkittävin oli Hatanpään kartanon päärakennuksen
tilojen muuttaminen mielisairaalan käyttöön.
Suurimman ja ainoan varsinaisen uudisrakennushankkeen muodosti
sähkölaitoksen höyryvoimakeskus, jonka rakennuttamisesta
valtuusto päätti kesäkuussa 1916.
Asunto-olot vuoden 1916 Tampereella olivat eritoten työväestön
keskuudessa vaikeat. Asunnot olivat ahtaita ja tiheään
asuttuja, eikä niiden hygieniatasossa ollut liiemmin kehumista.
Entisestään heikkoa asuntotilannetta pahensi jatkuva
muuttovirta kaupunkiin työn perässä. Uusien asuntojen
rakentamisen ollessa sodan vuoksi hidasta, eivät asuntopaineet
päässeet hellittämään.
Vuoden 1916 eduskuntavaalit
Järjestyksessään
seitsemännet eduskuntavaalit järjestettiin heinäkuussa
1916 äänestyspäivien ollessa 1. ja 3. heinäkuuta.
Tampereella ääniä vaaleissa annettiin kaikkiaan
9733 kappaletta, mikä oli suunnilleen saman verran kuin
edellisenä vuonna. Tampereella äänestäjien
kannatuksesta taisteli neljä puoluetta, joista suurimman
äänisaalin rohmusi aiempien vuosien tapaan Suomen
sosiaalidemokraattinen puolue 58,9 % kannatuksella. Toinen työväen
asialla ollut ryhmä, Kristillisen työväenpuolue
oli kärsinyt koko 1910-luvun taantuneesta kannatuksesta
ja se jäi vuonna 1916 edellisen vuoden tapaan n. 8 % tasolle.
Porvarillisista ryhmittymistä Suomalainen puolue (20,7
%) kasvatti etumatkaansa Nuorsuomalainen puolueeseen (12,1 %)
edellisiin vaaleihin verrattuna. Huomattavaa vuoden 1916 eduskuntavaaleissa
Tampereella oli se, että sosiaalidemokraattien kannatus
oli nyt korkeimmillaan koko 1900-luvun alun ja sisällissodan
välisenä aikana.
Eduskuntaan Tampereelta vuoden 1916 vaaleissa valittiin viisi
kansanedustajaa. He olivat pankinjohtaja Juhani Arajärvi,
rouva Anni Huotari, sanomalehdentoimittaja Anton Huotari, sorvaaja
Emil Murto sekä piirisihteeri Emil Saarinen.
|