|
Taulukko 1. Lämpötilat celsiuksen asteissa kuukausittain
vuonna 1916 ja vertailujakson 1886-1900 aikana. VäestökehitysVuonna 1916 Tampereella syntyi 819 ja kuoli 951 henkeä. Muuttovoitto kasvatti Tampereen väkilukua 251 hengellä, sillä kaupunkiin muutti 1897 ja kaupungista pois 1641 henkilöä. Yhteensä vuonna 1916 T ampereen väkiluku oli kirkonkirjojen mukaan 45560 henkeä, joista miehiä oli 20137 ja naisia 25423. Edellisestä vuodesta lisäystä väkilukuun oli tullut 261 henkeä. Merkittävää vuoden 1916 väestökehityksessä oli, että luonnollinen väestönkasvu kääntyi huomattavaan laskuun kuolleisuuden ylittäessä syntyvyysluvun ensimmäistä kertaa koko 1900-luvun aikana. Keväällä 1916 Tamperetta koetteli ankara lavantautiepidemia. Epidemia levisi Näsijärvestä otetun juomaveden kautta, minkä johdosta vedeottopaikan vettä tutkittiin moneen otteeseen. Kuvassa Tampereen terveyspoliisit ottamassa vesinäytteitä Näsijärvestä vuonna 1916. Kuva: Paavo Autere, Tampereen museoiden kuva-arkisto. LavantautiVuosi 1916 piirtyy Tampereen historiaan yhtenä synkimmistä kaupunkilaisten terveydentilan suhteen. Tamperetta ravisteli ennennäkemättömän raju lavantautiepidemia, joka alkoi levitä jo loppuvuodesta 1915 puhjeten täyteen mittaansa vuoden 1916 tammi-, helmi ja maaliskuun aikana. Tauti levisi kaupunkilaisten keskuuteen vesijohtoa pitkin lavantautibakteereja sisältäneen juomaveden välityksellä. Bakteerit olivat lähtöisin Näsijärven pintavedestä, jota johdettiin vesijohtoon vain karkeasti suodatettuna ilman minkäänlaisia puhdistustoimenpiteitä. Lavantaudin leviämistä ja tuhoisaa vaikutusta edesauttoivat sota-ajan heikot ravinto- ja asuinolot asuntojen ollessa ahtaita ja epähygieenisiä. Tartunnoilta ei ollut täysin suojassa kukaan, mutta pääosin tauti koetteli köyhää työväestöä, joiden osuus kaikista lavantautiin kuolleista oli 81%. Kaikkiaan lavantautiin sairastui vuoden 1916 aikana 3157 ja menehtyi 273 henkeä. Juomaveden paljastuessa syylliseksi lavantautiepidemiaan viranomaiset
ryhtyivät toimiin veden puhdistamiseksi. Vesijohtoon johdettavaa
vettä alettiin puhdistaa voimakkaalla kloorikalkkiliuoksella
maaliskuun alussa ja tulokset olivat positiivisia tautitartuntojen
määrän laskiessa nopeasti seuraavien kuukausien
aikana. Kesäkuuhun mennessä epidemian leviäminen
oli pysähtynyt, jonka jälkeen ilmeni enää
lähinnä yksittäisiä tartuntatapauksia. Tätä
ennen epidemia oli kuitenkin jo ehtinyt iskeä kaupunkilaisia
kovalla kädellä jättäen jälkensä
moneen tamperelaiseen kotiin.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||