Teksti: Sami Suodenjoki
Punaiset kärsivät tappioita
Tampereella oleskelleet venäläiset joukot alkoivat poistua kaupungista 1.3., kun kaupungin venäläisten joukkojen komendantti Muhanov oli antanut niille poistumismääräyksen, johon liittyi kuitenkin kehotus jäädä punakaartiin vapaaehtoisena. Osa poistuvista venäläisistä vei aseensa mukanaan, osa jätti ne punakaartille. Tampereen antautuessa vapaaehtoisiksi jääneitä venäläisiä oli kaupungissa parisataa.
Punakaartilaisia. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Maaliskuun alkupuolella punaisten joukot hyökkäsivät useilla suunnilla Tampereen pohjois- ja itäpuolella. Maaliskuun 10. päivänä käytiin taisteluja Kuhmoisen suunnalla, missä punaiset joutuivat vetäytymään. Tampereelle tuotiin Kaukovallan tietojen mukaan 70 punaisten haavoittunutta.
Samaan aikaan taisteltiin myös Virtain Vaskivedellä - sielläkin punaiset joutuivat perääntymään.
Ensimmäiset sankarihautajaiset: Tampereella haudattiin juhlallisin menoin kolmen taistelussa kaatuneen punakaartilaisen ruumiit 7.3.
Lähteet:
Ahto, Sampo, Sotaretkillä. Teoksessa Itsenäistymisen vuodet 1917-1920. Osa 2. Taistelu vallasta. Painatuskeskus, Helsinki 1993.
Jutikkala, Eino, Tampereen historia III. Vuodesta 1905 vuoteen 1945. Tampereen kaupunki, Tampere 1979.
Kaukovalta, K. V., Tampereen seudun kapinahistoria. Otava, Helsinki 1921.
Lappalainen, Jussi T., Punakaartin sota 1-2. Punaisen Suomen historia 1918. Punakaartin historiakomitea, Helsinki 1981.
Raevuori, Yrjö, Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä. WSOY, Porvoo 1960.
Ylikangas, Heikki, Tie Tampereelle. WSOY, Porvoo 1994.
Tapahtumat koko Suomessa 23.2.-1.3. ja 2.3.-8.3.1918
Näitä sivuja katsoaksesi joudut siirtymään pois Koskesta voimaa -sivuilta Suomi 80 -verkkojulkaisun sivuille. Suomi 80 on myös Tampereen yliopiston historiatieteen laitoksen projekti.
|
Edellinen viikko