etusivu
info
haku
muistatko?

TYÖ 1918-1940

TYÖMARKKINAT
Työttömyys
Teksti Jarmo Peltola

Ruokaa työttömille

[TYÖSTÄ PUUTETTA] [TYÖTTÖMYYSKORTISTOSTA TYÖTTÖMYYSTÖITÄ] [KÖYHÄINAPUA TYÖTTÖMILLE]
[RUOKAA TYÖTTÖMILLE]

Normaaleiden työttömyystöiden ja köyhäinhoidon kautta jaetun avun lisäksi työttömille jaettiin ruoka-annoksia. Ruoka-annoksia jaettiin jo laman alkuvaiheissa, mutta vuoden 1931 aikana tilanne koettiin jo niin vakavaksi, että asetettiin erityinen työttömyyshuoltotoimikunta "järjestämään työttömille kaupungin puolesta ruokaa ja muuta huoltoa". Toimikunnan perustaminen johtui osittain siitä, ettei köyhäinhoitolautakunnan kaslian virkailijat enään selvinneet laman aiheuttamasta paineesta. Toimikunnan johtoon valittiin 6. Lokakuuta 1931 kaupunginlääkäri Uuno Peitso. Ruuan jakaminen päästiin uuden toimikunnan voimin marraskuussa 1931.

Toimikunnan huolena olivat mahdolliset väärinkäytökset. Päätettiin, että ruoka-annoksen saajien täytyi olla työttömyyskortistoon virallisesti työttömäksi ilmoittautuneita ja varattomia. "Köyhäinhoidon vakinaisten tarkkaajien ohella kävi työttömyyshuoltotoimikunnan käytettävissä oleva tilapäinen tarkkaaja kotikäyntien avulla tutkimassa niiden avustuspyyntöjen aiheellisuuden mitä ei muuten tunnettu." Ruoka-ateriain jako ravintolassa tapahtui työttömyyshuoltotoimikunnan painattamia ruokalippuja vastaan, jotka liput jälleen laskutuksen ohella palautuivat toimistolle. Avustuksen saajalle myönnettiin viikon kestävät ruokaliput kerrallaan ja edellisen viikon käytettyjen lippujen kannat oli uusia pyydettäessä tuotava toimistoon. Tarkkailujärjestelmää pidettiin niin tehokkaana, ettei "mitään mainittavimpia väärinkäytöksiä päässyt tapahtumaan".

Kuvassa lentokentän varatyömaa. Ruoka-avun saamisen edellytyksenä oli ilmoittautuminen työttömyyskortistoon. Työttömäksi ilmoittautuneille ei tietenkään voitu taata varatöitä, mutta ruoka-apuun oikeuttavia lippuja heille jaettiin. Kuva: Aamulehti 8.7.1932.

Tarkkailun lisäksi ruoka-apu oli vastikkeellista eli sitä ei jaettu myöskään ilmaiseksi, vaan vuoden 1932 alusta lähtien työttömät velvoitettiin tekemään yksi kuusituntinen työpäivä viikossa kerran päivässä jaettuja ruoka-aterioita kohti. Talvella oli tarjolla muun muassa lumitöitä. Ruoka-apu oli vuosina 1931-1934 erittäin laajaa, esimerkiksi joulukuussa 1933 jaettiin 27 300 ruoka-annosta työttömille ja heidän perheenjäsenilleen.

Kaudella 1932-1933 avustettiin 746 miestä ja 746 naista (edellisten vaimoja), edellämainittujen vanhempien 1 189 lasta ja 1 281 yksinäistä henkilöä eli 3 962 eri henkilöä eli runsasta kahdeksaa prosenttia kaupunkilaisista. Avustettua henkilöä kohden jaettiin 95 ateriaa ja päivää kohden 815 ateriaa.

Perheelliset noutivat ruoka-ateriansa yleensä kotiin ja yksinäiset henkilöt ruokailivat yleensä muutamaa henkilöä lukuunottamatta ravintoloissa. Perheellisille jaettavien ruoka-aterioiden lukumäärä määriteltiin lapsiluvun mukaan: yksi annos kahta lasta kohden ja pienemmille lapsille lisämaitoannos. 16 vuotta täytettyään lapset saivat täyden annoksen ja kouluiässä olevat lukukausien aikana ilmaisen kouluruokailun. Ruoka-annosten jako tapahtui alussa Tampereen Työväenyhdistyksen ravintolassa. Vuoden 1932 alussa ruokaa ostettiin Työväenyhdistyksen ohella osuusliike Voiman ravintolasta. Vuoden 1933 syksyllä ruokatarvikkeiden hankinta oli osuusliike Voiman ja osuusliike Tuotannon kontolla. Ruoka-aterioiden valmistus ja jakelu tapahtui Tampereen työväenyhdistyksen, osuusliike Voiman ja ruokala Kulman toimesta.

Mitä sitten syötiin? Vuoropäivinä annokseen kuului 3/4 litraa perunakeittoa tai hernekeittoa ja lisäruokana joka päivä 2/3-liraa kaurapuuroa, 200 grammaa leipää, 200 grammaa maitoa ja 15 grammaa voita. Ravintoloille annettiin myös ohjeet, kuinka paljon sattumia keitoista täytyi löytyä: perunakeitossa piti olla 500 litraa kohden 4,5 hehtoa perunoita, 20 kiloa porkkanoita tai muita samanarvoisia juureksia ja 115 kiloa raavaanlihaa. Hernekeittopanokseen ladattiin 500 litraa vettä, 80 kiloa herneitä ja 30 kiloa sianlihaa. Kaurapuuroon 500 litraa vettä ja 85 kiloa kauraryynejä.


Lähteet:

Työnvälityslautakunnan toimintakertomukset 1918-1939.
Köyhäinhoitolautakunnan toimintakertomukset 1927-1936; Huoltolautakunnan toimintakertomukset 1937-1939.
Työttömyyshuoltotoimikunnan kertomukset 1931-32, 1932-1933 ja 1933-1934.
Peltola, Jarmo, Lama teollisuuskaupungissa, Työttömyys, työtön ja kansalaisuus Tampereella 1927-1939, Väitöskirjan käsikirjoitus.
Peltola, Jarmo, The Great Depression in an industrial city - new approaches, Kirjassa 1990s economic crisis, The Research Programme of the Academy of Finland: Conference 1999, Edited by Jaakko Kiander, VATT publications 27:3, Helsinki 2000.
 
koski 1918-1940 kaupunki 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 työ lyhyesti työ 1870-1900 Työ 1940-1960 Työ 1900-1918