Tampereen sanomalehdistön historia 1940-60

Tamperelaisen lehdistön kolmijakoinen kenttä

Tampereella ilmestyi ajanjaksolla 1940-60 kolme sanomalehteä, jotka muodostivat rungon tamperelaislehdistölle vuosikymmenten ajan. Vuosien 1939-1944 sodat jälkiseurauksineen muuttivat sanomalehdistön historiaa. Sotavuodet aiheuttivat pulaa työvoimasta sekä tavarasta. Sensuuri piti otteessaan lehtiä ja poliittiset ristiriidat jäytivät kansakuntaa.

Näin iloisesti vietti iltaa Aamulehden toimitus juuri ennen jatkosodan alkua toukokuussa 1941. Iloon oli aihetta, sillä vuonna 1940 Aamulehden levikki Tampereella sekä sen ympäristökunnissa oli jo 45 000 kappaletta. Kuva: Raunio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Jatkosodan jälkeisistä muutoksista näkyvimpiä oli uusien lehtiryhmien syntyminen ja vanhojen katoaminen. Äärioikeistolaiset lehdet aatteineen lakkautettiin 19. syyskuuta 1944 solmitun Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti. Kommunistilehdistö puolestaan syntyi uudestaan vuoden 1930 lakkautuksen jälkeen. 1940-luvulle se rynnisti kansandemokraattisena ryhmänä. Kommunistilehtien äänekäs paluu näkyi lähinnä julkisen keskustelun sisällön muuttumisena.

Suomen vientimarkkinoilla kysytty sanomalehtipaperi joutui tiukkaan säännöstelyyn. Ennen sotia sanomalehtipaperia oli valmistettu 440 000 tonnia vuodessa. Vuonna 1940 tuotanto romahti 86 000 tonniin. Sodan jälkeen levikin, tekstisisällön ja ilmoitusten kehitys oli vahvassa nousussa, mutta paperin säännöstely aiheutti taloudellisia tappioita monelle lehdelle. Lehtiin oli tarjolla sisältöä, mutta ei työvoimaa ja materiaalia, jolla uutisoida se.

Sanomia Tampereelta - Sanomia kolmelta puolueelta

Tampereella ilmestyneillä lehdillä oli vahvat puoluesidokset. Vuonna 1946 perustetun Hämeen Yhteistyön tausta oli kansandemokraattisessa SKDL:ssä. Koko maassa kansandemokraattiset lehdet veivät jonkun verran tilaajia SDP:n julkaisuilta. Sosiaalidemokraattiset lehdet edustivat tästä huolimatta sodan jälkeen ilmestyneiden puoluelehtien suurinta vasemmistoryhmää. Tampereella ilmestynyt sosiaalidemokraattinen Kansan Lehti saavutti keskikokoisen tilaajakunnan. Vuonna 1899 perustettu lehti oli Suomen kolmas työväenlehti. Seitsemänpäiväiseksi se muuttui vuonna 1957.

Tappioon päättyneen sodan jälkipuinnissa vuosina 1945-1947 kritisoitiin erityisesti oikeistoa. Suursuomalaisuuteen ja äärioikeistolaisuuteen perustuneet arvot joutuivat taka-alalle tappion myötä. Osa kokoomuslehdistä irtautui 50-luvun jälkeen puolueesta. Sen sijaan vuonna 1881 Tampereella perustettu Aamulehti säilyi kokoomuslaisena. Se säilytti sodasta jälkeenkin asemansa Tampereen ja sen ympäristökuntien suurimpana lehtenä. Kokoomuslaisena Aamulehti säilyi muiden puolueesta irtautumisesta huolimatta vuosien 1940-60 jälkeenkin. Aamulehden asemaa eivät uhanneet uudet vasemmistolehdetkään. Kansan Lehden levikki pysyi kuitenkin 20 000 kappaleessa, kun Aamulehden tilaajaluvut ylittivät 1950-luvun lopulla jo 80 000 kappaleen rajan. Hämeen Yhteistyön levikki oli vuonna 1957 8 000 kappaletta. Kansan Lehti venyi vuonna 1960 20 000 kappaleen tilaajanmäärään.

Sitoutumattomia uutisia?

Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa lisääntyivät sitoutumattomat lehdet. 1950-luvun alussa lehtien osuus oli reilut 30 prosenttia sanomalehdistön kokonaislevikistä. Vuonna 1966 se oli kohonnut 50 prosenttiin. Kaupunkilehti Tamperelainen oli ainoa puolueeton poikkeus puolesidonnaisten tamperelaislehtien keskuudessa. Se alkoi ilmestyä vuonna 1957. Tamperelainen oli Suomen ensimmäinen ilmaisjakelulehti. Se aloitti myös perustajansa Urpo Lahtisen Lehtimies-dynastian.

Tampereen ainoa ruotsinkielinen julkaisu Tammerfors Aftonblad ilmestyi vielä 1950 kuudesti viikossa, mutta jo seuraavana vuonna siirryttiin kaksipäiväisyyteen. Tammerfors Aftonblad perustettiin jo vuonna 1882. Ruotsinkielisen väestön väheneminen vei lehdeltä tilaajat ja ilmoittajakunnan. Lehti lopetettiin myöhemmin vuonna 1972.