Vesiliikenne 1918-1940

Kapeaa kannasta reunustaneet Näsi- ja Pyhäjärvi olivat tärkeitä henkilö- ja tavaraliikenteen väyliä vuosina 1918-1940. Matkustajaliikenne alkoi vilkkaana heti huhtikuun lopulla ja tavara alkoi liikkua myös: kevätkesällä hinaajat vetivät sekä proomuja että tukkilauttoja ja syksyllä kuljetettiin sahatavaraa Tampereelle ja kaupungin kautta aina ulkomaille saakka. Musta- ja Kortelahteen kesän ja syksyn aikana kuljetetut halot paloivat talven aikana tamperelaisille kaakeliuuneissa ja helloissa. Liikenne jatkui yleensä aina vesien jäätymiseen saakka.

Turistit ja eläimet samassa laivassa. Vaikka vesiliikenteen osalta puhuttiin erikseen tavara- ja matkustajaliikenteestä, on syytä muistaa, että suuri osa tavaraliikenteestä kulki matkustajalaivoissa, kuten näistä vuoden 1938 kuvista käy ilmi. Merkillepantavaa on, että matkustajalaiva on kertaalleen Näsijärven pohjassakin maannut Kuru. Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Pyhäjärven puolella sijaitsi alasatama ja Näsijärvellä yläsatama. Alasatama sijaitsi Laukontorilla, ja oli tärkeä liikenteen ja kaupan solmukohta. Myös Kortelahden että Mustalahden satamassa eli yläsatamassa käytiin kauppaa. Sataman laidalla kohonneet halkopinoja pidettiin yleisesti suurimpina koko maassa. Näsijärven rannalla sijainneessa Naistenlahden satamassa yhdistyi rautatie- ja vesiliikenne. Naistenlahden sataman kautta maailmalle virrannut tavaraliikenne oli Pohjois-Hämeen teollisuuden elinehto. Tavaraliikenteen ja henkilöliikenteen määrän kasvun myötä vesiliikenteen merkitys vähentyi aikakauden loppua kohti nopeampien liikennevälineiden linja-, kuorma- ja seka-autojen yleistyttyä.