etusivu
info
haku
muistatko?

KULTTUURI 1918-40

URHEILU

Yleisurheilu
Markus Alvalahti

KALEVAN KISAT TAMPEREELLA 28-29.7.1934

[URHEILEVA SUOMI] [KISOJEN ODOTUSTUNNELMIA] [KISOJEN TAPAHTUMIA] [LOPPUTULOKSET]

URHEILEVA SUOMI

Sotien välisen ajan suomalaiselle urheiluelämälle antoi leimansa kaksi asiaa. Toinen oli maamme huikea menestys olympiakisoissa ja toinen kotimaanurheilun jakautuminen kahteen toistensa kanssa kilpailevaan leiriin. Nämä olivat Työväen urheiluliitto (TUL) ja Suomen urheiluliitto (SUL). Näin myös politiikka oli vahvasti mukana urheiluelämässä, mikä toi runsaasti lisäjännitteitä ja syvensi yleisön suhdetta urheiluun. Urheilun sisältämä poliittinen vastakkainasettelu sekä hieno kansainvälinen menestys antoivat molemmat kipinän suomalaiselle urheiluhulluudelle.

Nuori Suomen tasavalta haki identiteettiään niin kansainvälisillä kuin kotimaisillakin kentilläkin. Olympialaiset nostivat suomalaisten itsetuntoa. Suomalaiset menestyivät, Paavo Nurmi etunenässä erittäin hyvin. Samalla tavoin työväenliike kohotti kansallisella tasolla omaa identiteettiään. Urheilussa menestyminen oli eräs suomalaisen työväenliikkeen keskeisiä tavoitteita. TUL:n urheilijat eivät osallistuneet varsinaisiin olympialaisiin, vaan erityisiin työläisolympialaisiin.

Pyynikin urheilukentällä riitti katsojia vaihtelevista ilmoista ja mahdollisista ideologisista erimielisyyksistä huolimatta. Kuva: Aamulehti 29.7.1934, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kalevan kisat olivat jo vuonna 1934 perinteinen suomalainen urheilutapahtuma, johon urheilijat panostivat ja jota seurattiin tiiviisti. Tampereen kisoissa pyrittiin jo hahmottamaan loppuvuoden kansainvälisiin arvokisoihin osallistuvia joukkueita. Mutta se ei ollut koko kansan kisa siinä mielessä, että tapahtuma oli SUL:n järjestämä. TUL:n jäsenseuroja ei kisoissa nähty. Työläisvaltainen Tampere kuitenkin seurasi kisoja mielenkiinnolla ja kansoitti ääriään myöten tapahtumapaikkana toimineen Pyynikin kentän. Urheilun poliittinen kahtiajako näkyy eritoten Tampereen kahden kilpailevan lehden kautta. Kokoomuksen Aamulehti seurasi tarkoin kisojen edistymistä, kun taas SDP:n Kansan lehden urheilusivuilta on turha hakea kisoista mainintaakaan. Myöskään Tampereen kaupunki ei erityisemmin noteerannut kisoja, vaikka ne antoivatkin suuren PR-arvon.

Lähteet:
Aamulehti 1934
Helsingin sanomat 1934
Kansan lehti 1934
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1934
Suomen historian pikkujättiläinen
 
koski 1918-1940 kaupunki 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri lyhyesti Kulttuuri 1940-1960 Kulttuuri 1900-1918 kulttuuri 1870-1900