etusivu
info
haku
muistatko?

KULTTUURI
1870-1900

MUSIIKKI
Teksti: Suvi Mäkinen

Tampereen musiikkielämä 1870-1900

Tampereen musiikkielämä 1870-1900 | Työväen musiikkiharrastus | Varhaisia ammattiorkestereita

1800-luvun yhteiskunnalliset muutokset, kuten kaupungistuminen ja teollistumiskehitys, vaikuttivat erityisesti kansanomaiseen musiikkikulttuuriin. Rahapalkka ja vapaa-ajan lisääntyminen synnyttivät uusia huvittelutarpeita, joihin perinteinen kansanmusiikki ei enää pystynyt vastaamaan. Muutosta edistivät myös kansainväliset musiikkivirtaukset, jotka levisivät taloudellisten suhteiden vanavedessä entistä laajemmalle. Ns. keskieurooppalainen taidemusiikkitraditio levisikin vähitellen myös tamperelaisen työväestön keskuuteen, kun aikaisemmin sen piirissä olivat olleet vain ylimmät säädyt.

1800-luvun kuluessa vaatimukset musiikkia kohtaan kasvoivat ja tilaisuuksia sen kuunteluun haluttiin lisää. Musiikkiharrastus olikin yksi harvoista toimintamuodoista, joita autonomisessa Suomessa oli mahdollista harrastaa rajoituksetta. Myös kansallisuusaate ja yhteiskunnassa virinnyt vilkas yhdistystoiminta lisäsivät musiikkiharrastuksen suosiota. Esimerkiksi kuorolaulua harrastettiin Tampereella kaikissa kansankerroksissa sukupuoleen katsomatta. Muun muassa työläisillä, vallasnaisilla ja Tampereella asuvilla englantilaisilla oli kaupungissa omat kuoronsa. Vaikka aina 1800-luvun lopulle asti tamperelaisten huvit olivat varsin säädynmukaisia, niin vähitellen musiikkiharrastus julkisena huvina kavensi säätyjen välisiä eroja ja tasoitti tietä entistä yhtenäisemmälle kulttuurille.

Puuvillatehtaan sekakuoro

Finlaysonin puuvillatehtaan sekakuoro vuonna 1908. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

kaupunki 1870-1900 työ 1870-1900 arki 1870-1900 valta 1870-1900 liikkuminen 1870-1900 kulttuuri lyhyesti kulttuuri 1900-1918 kulttuuri 1918-1940 Kulttuuri 1940-1960