Tampereen muuttosuunnat

Tampereelle muuttaneiden suuri enemmistö - parhaimmillaan 80 % - oli maaseudulta. Maaseudulta lähteneistä 66% ja kaikista muuttaneista puolet saapui Tampereen läheisyydestä suurin piirtein nykyään Pirkanmaaksi kutsutulta alueelta. Suuri oli lähikuntalaisten Messukyläläisten, Pirkkalalaisten, Kangasalalaisten, Lempääläläisten ja Teiskolaisten osuus muuttaneista. Myös hieman etäämmällä sijainneista pienistä kunnista, kuten Juupajoki, Kuru ja Karkku muutti Tampereelle, niiden omaan väestömäärään nähden paljon ihmisiä. Myös kauempana, noin 40-kilometrin päässä sijainneista väestömäärältään suurista kunnista tuli määrällisesti paljon ihmisiä. Tällaisia kuntia olivat Ruovesi, Ikaalinen, Orivesi, Virrat ja Hämeenkyrö.

Vuosina 1926-27 Tampereelle Pirkanmaata kauempaa muuttaneista pienempi osa saapui kaupungeista ja suurempi osa maaseudulta. Helsikiläisten osuus Tampereelle suuntautuneesta muuttoliikkeestä oli koko ajan suuri. Peräti 12 % vuosina 1936-37 Tampereelle muuttaneista saapui Helsingistä. Myös Turusta, Porista, Hämeenlinnasta ja Vaasasta saapui paljon väkeä ja kolmekymmentä luvulla myös Lahdesta, Jyväskylästä, Viipurista ja Oulusta. Jutikkala otaksuukin, että kaupunkien osalta Tampereen vetovoima laajeni pohjoiseen ja itään päin.

Pirkanmaata kauempaa Tampereelle muuttaneista moni tuli Helsingin radanvarren taajamoituneista maalaiskunnista. Monet Tuusulalaiset, Hyvinkääläiset, riihimäkiset ja Hattulalaiset muuttivat Tampereelle. Toinen tulomuuttosuunta oli Satakunta. Varsinkin Lavialta, Suodenniemestä, Kokemäeltä ja Huittisista suunnistettiin Tampereelle. Myös ainakin osaa satakuntalaisten muutoista saattoi selittää junarata, mikä lienee selittäjänä myös Keuruulta, Ähtäristä, Petäjävedeltä, Laulkaalta, Äänekoskelta, Jyväskylän maalaiskunnasta, Seinäjoelta, Kauhavalta ja Ylivieskasta Tampereelle suuntautuneelle muuttoliikkeelle.

1920- ja 1930-luvun alussa Tampere toimi etappina, johon kaupunkiin muuttaneet maaseudun asukkat pysähtyivät vähäksi aikaa, ottaakseen pitemmän askeleen johonkin toiseen kaupunkiin. Tampereelle muutettiin paljon Helsingistä, mutta aina aikakauden loppupuolelle Tampereelta lähdettiin vielä useammin pääkaupunkiin. 1930-luvun lopulla tilanne muuttui: Jutikkalan sanoin "Tampere oli lakannut toimimasta ihmisten keräilykeskuksena, johon siirryttiin lännestä ja pohjoisesta ja joka puolestaan lähetti väkeä eteenpäin etelään." Turun ja Tampereen välinen muutto oli tasapainossa. 1920-luvulta lähtien Pori imi Tampereelta enemmän väkeä kuin luovutti. Sen sijaan Lahdesta, Viipurista ja Vaasasta muutettiin Tampereelle enemmän kuin päinvastoin.

Tamperelaisten syntymäpaikat vuosina 1920 ja 1930 väestölaskennan mukaan