etusivu
info
haku
muistatko?

KAUPUNKI 1918-40

VÄESTÖ

Vauvoja ja vainajia
Teksti Jarmo Peltola, kuviot Jouni Keskinen

Tie vei Kalevankankaalle

Vuoden 1918 punaiset häviäjät haudattiin Kalevankankaalle. Sinne vei myös myöhemmin kuolleiden tie. Aikakauden lopun sota merkitsi jälleen kuolleisuuden määrällistä nousua. Vuonna 1918 kuoli runsaat 1800 tamperelaista ja vuonna 1940 kuoli 1100 kaupunkilaista. Vuoden 1918 väestötappio 4 % kohdistui erityisesti miehiin. Vuoden 1940 Tampere oli väkimäärältään jo niin paljon suurempi, että vuoden 1940 väestötappiot jäivät suhtellisesti jopa alemmiksi kuin rauhan vuosien 1919 ja 1920-luvut, jolloin espanjantauti kaatoi tamperelaisia kuin kärpäsiä konsanaan. Korkean kuolleisuuden lisäksi Tampereelle siunaantui kansalaissodan seurauksena huomattava määrä niin sanottuja puna-orpoja.

Koristeellinen ruumisauto Kalevankankaan hautausmaalla 1930-luvulla. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Mutta jos vauvojen vuotuinen määrä putosi, niin lamakausi vähensi töitä Kalevankankaallakin. Väkilukuun suhteutettu kuolleisuus vähentyi selkeästi 1920-luvun vuosista, pohjavuoden ollessa 1935. Yksi selitys oli varmasti terveydenhuollon kehittyminen ja sitä myöten tapahtunut lapsikuolleisuuden väheneminen. Kehittyvästä terveydenhuollosta ja kasvavasta sairaalalaitoksesta oli apua myös aikuisillekin. Suuremmat epidemiat eivät enää näkyneet kuolleisuuspiikkeinä. Tosin tilastoitu sairastavuus saattoi kehittyvien menetelmien ja kohentuneiden hoitomahdollisuuksien myötä tilastollisesti lisääntyä, mikä ei tietenkään tarkoittanut että tamperelaiset olisivat 1930-luvun lopulla olleet sairaampia kuin vuonna 1910-luvun lopulla.

Itsemurhia miljooonaa asukasta kohti

Lähteet: Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinosta 1918-1940: Tampereen terveydenhoitolautakunnan kertomukset 1918-1940. Suomen tilastollinen vuosikirja 1918-1940, Itsemurhatilastot. Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja 1939, t. 48.

Itsemurhien määrä nousi ajanjakson aikana, ja suhteellinen määräkin jonkin verran. Tampereella otettiin henki oman käden kautta useammin kuin suomalaisissa kaupungeissa yleensä. Kaupungin koolla näyttää olevan vaikutusta itsemurhien määrään: mitä suurempi kaupunkisitä enemmän itsemurhia. Mustaa huumoria viljellen voisi kuitenkin todeta, että kaupungin koko aiheutti enemmän frustraatioita miehille kuin naisille.

Lähteet:
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinosta 1918-1940: Tampereen terveydenhoitolautakunnan kertomukset 1918-1940.
 
koski 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 kaupunki lyhyesti Kaupunki 1940-1960 kaupunki 1900-1918 kaupunki 1870-1900