etusivu
info
haku
muistatko?

KAUPUNKI 1918-40

VÄESTÖ

Äidinkieli, sivistys ja uskonto
Teksti Jarmo Peltola

Äidinkieli, sivistys ja uskonto

[SUOMENKIELINEN KAUPUNKI]  [TYÖVÄENLUOKKAINEN KOULUTUSTASO]  [TAMPERELAISTEN USKONTO]

Tamperelaiset puhuivat etupäässä Suomea. Ruotsinkielisiä oli vähän ja muita kieliä puhuvia Suomen kansalaisia vielä vähemmän. Tamperelaisilla toreilla ei myöskään törmännyt iloiseen kansainväliseen ilmapiiriin, sillä kaupunki ei vetänyt juurikaan ulkomaiden kansalaisia 1920- ja 1930-luvuilla. Tamperelaiset olivat luterilaisia, vaikka kirkosta eroaminen oli ilmeisesti elinkeinorakenteen vuoksi hieman yleisempää Tampereella kuin monessa muussa kaupungissa. Samasta seikasta johtuen tamperelaisten koulutustaso oli alempi kuin muissa isoissa kaupungeissa.

Tyhjä luokkahuone

Nekalan kansakoulun tyhjä luokkahuone lapualaisvuonna 1931. Alasvedetystä Suomen kartasta erottuvat Tarton rauhan rajat. Kuva: Aamulehti 17.10.1931, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

 
koski 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 kaupunki lyhyesti Kaupunki 1940-1960 kaupunki 1900-1918 kaupunki 1870-1900