Epilä - tilasta teollisuuskeskukseksi

Epilä tehdasyhteisö on ilmeisesti saanut nimensä Epilän rautatiepysäkistä, joka sijoitettiin Epilän talon maille. Epilän talo oli 1500-luvulla Jakob Ebin hallussa. Nimi on todennäköisesti muodostunut ruotsalaisesta henkilönimestä Ebbe. Epilän talo kuului Tohlopin kylään, jossa vuoden 1540 maakirjan mukaan oli neljä tilaa. Epilän tila oli 1500-luvun lopulla veronmaksukyvytön ja se vaihto usein omistajaa. 1600-luvulla olivat Tohlopin kylän talot pitkiä aikoja asumattomina. Epilän tila oli autiona 1620-luvulta lähtien, ja se otettiin uudelleen viljelykseen vasta 1750-luvulla. Epilän talo sijaitsi alueella, johon rakennettiin myöhemmin Winterin tehtaat.

Ilmakuva Epilästä vuonna 1930. Kuva: Niels Rasmussen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

1890-luvulla Epilä alkoi kasvaa suureksi osaksi otollisten liikenneolosuhteiden myötä. Näsi- ja Pyhäjärven välisen kapean kannaksen päähän nousi tehtaita. Epilässä toimineet suurimmat teollisuuslaitokset olivat Epilän Konepaja Oy, Oy Epilän Nahkatehdas Ab, Oy Excelsior Ab, Oy Sahanterä ja Tampereen Tapettitehdas ja sen sisaryhtiö Winter. Vaikka läntisestä esikaupunkiliitoksesta puhutaan Pispalan liitoksena on syytä muistaa, että liitoksen yhteydessä vuonna 1937 Tampere sai myös omaleimaisen Epilän tehdasyhteisön, jonka tehtaissa työskenteli 1930-luvulla kaikkiaan noin 700-800 henkilöä.

Sahanterä Oy:n rakennus Epilässä 1930-luvulla. Kuva: Mauno Mannelin, Tampereen museoiden kuva-arkisto.