etusivu
info
haku
muistatko?

KAUPUNKI 1918-40

ALUE

Kaupunginosat
Teksti, kuviot Jouni Keskinen

Kaupunginosa X - Väestö

[RAKENNUSKANNAN MUUTOKSET] [VÄESTÖ] [SOSIAALISET OLOT]

Vuonna 1919 Juhannuskylän alueella asui lähes 7% Tampereen väestöstä. Aina vuoteen 1925 Juhannuskylän asukasluku pysytteli yli 2500:n mutta laski sitten 1926 alle 2300:n. Pientä piristystä olikin havaittavissa viimeisenä lamaa edeltävän vuonna 1928 ei kaupunginosan asukasluku enää ylittänyt kahden ja puolen tuhannen rajaa. Koko kaupungin väestöstä Juhannuskylän osuus laskikin varsin tasaisesti läpi 1920- ja 30-luvun ollen vuonna 1940 enää noin 3,5%.

Kaupunginosan XI väestökehitys 1920-40

Väestöltään Juhannuskylä oli jonkinlainen välimuoto keskustan kaupunginosien ja sitä ympäröivien työläiskaupunginosien väliltä. Sen asukkaista selvä enemmistä eli yli 60% laskettiin 1939 kuuluvaksi työväkeen. Myös niinsanottu keskiluokka oli varsin hyvin edustettuna, mutta ylimpään luokkaan kuuluvia Juhannuskylässä asui Kyttälään tai II-III kaupunginosaan verrattuna vähän. Ylimmän sosiaaliluokan osuus oli kuitenkin selvästi yli 10%, mikä oli huomattavasti enemmän kuin vaikkapa Tammelassa. Jo vuoden 1919 asuntolaskenta kertoo että Juhannuskylässä asui keskimääräistä enemmän teollisuustyöntekijöitä, mutta vähemmän rakennus- ja sekatyömiehiä. Pellavatehdas oli tärkeä työllistäjä myös Juhannuskylässä ja näyttääkin siltä että kaupunginosa oli ennen muuta ammattitaitoisen työväestön asuinpaikka.

Puutalo, Aleksanterinkatu 6 / Pellatehtaankatu 5

Komea puinen asuintalo osoitteessa Aleksanterinkatu 6 / Pellavatehtaankatu 5. Kuva: H. Rantakallio noin vuonna 1928, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Ruotsinkielisiä oli kaupunginosan väestöstä 3,5% eli hieman enemmän kuin kaupungissa keskimäärin, mutta vähemmän kuin keskustan kaupunginosissa. Toisinkuin eteläisessä naapurissaan Kyttälässä, muiden kuin suomen tai ruotsinkielisten asukkaiden osuus oli Jussinkylässä varsin pieni vain noin 0,4% mikä alitti koko Tampereen keskiarvon. Juhannuskylän sukupuolijakauma noudatti varsin tarkasti koko kaupungin sukupuolijakaumaa. Vuonna 1920 miesten osuus kaupunginosan väestöstä oli 39,5% mikä oli puolisen prosenttiyksikköä vähemmän kuin koko kaupungissa. Kymmenen vuotta myöhemmin asetelma oli kääntynyt toisinpäin Juhannuskylän miespuolisen väestön ollessa 41,9% asukkaista mikä oli vajaa puoli prosenttia enemmän kuin koko Tampereella.

Omatupa asuintalo

Tampereen vanhin asunto-osakeyhtiö 1896 perustettu As. Oy Omatupa Erkkilänkadun ja Rautatienkadun kulmassa. Taustalla vasemmalla näkyy 1924 valmistunut Tammerkosken tyttölyseo eli nykyinen Tammerkosken koulu. Kuva: Aamulehti 29.1.1936, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Lähteet:
Jutikkala Eino, Tampereen historia III, Tampere 1979.
Kertomukset Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta, Terveydenhoitolautakunnan toimintakertomukset 1918-1939.
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1919, Asuntotilastoa.
Tampereen tilastollinen vuosikirja 1948, s. 28-29.
Lunnas Raija, Tampereen linja-autoliikenne 1920-1939, Liite 1. Tampereen kaupungin väkiluku kaupunginosittain, Pro-gradu Tampereen yliopistossa 1978.
 
koski 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 kaupunki lyhyesti Kaupunki 1940-1960 kaupunki 1900-1918 kaupunki 1870-1900