etusivu
info
haku
muistatko?

KAUPUNKI 1918-40

ALUE

Kaupunginosat
Teksti, kuviot Jouni Keskinen

Kaupunginosa XI, Sosiaaliset olot - Ylempää keskiluokkaa

[RAKENNUSKANNAN MUUTOKSET] [VÄESTÖ] [SOSIAALISET OLOT]

Kyttälän pohjoinen kaupunginosa sijoittuu Tampereen kaupunginosien joukossa selkeästi paremmin toimeentulevaan puoliskoon. Jo vuonna 1920 Kyttälässä asuttiin väljemmin kuin useimmissa Tampereen kaupunginosissa. Kaupunginosan XI asukkaista ahtaasti, eli vähintään kolme henkilöä huonetta kohti, asui vajaa neljännes väestöstä. Luku oli samaa luokkaa kuin Tampereen keskustan vanhoissa kaupunginosissa kosken länsipuolella, mutta jonkin verran enemmän kuin Kyttälän eteläisessä XII-kaupunginosassa. Koko Tampereella ahtaasti asui vuonna 1920 vielä lähes 38% väestöstä. Kyttälän pohjoisosan asumisväljyyttä kuvaa myös se, että jo 1920 puolet sen asukkaista asui vähintään kolmen huoneen asunnossa, kun koko Tampereen alueella vastaava luku oli vasta 30%. Vuoden 1930 väestölaskennassa Kyttälän pohjoisosassa asui ahtaasti enää 12% väestöstä, mikä oli viidenneksi vähiten Tampereen kaupunginosista alittaen Tampereen keskiarvon yli kuudella prosentilla.

Jo vuonna 1920 kolme neljäsosaa Kyttälän pohjoisosan asunnoista kuului vesijohtoverkon piiriin. Samaan aikaan koko kaupungissa vasta noin puoleen asunnoista tuli juokseva vesi. Myös vesiklosettien suhteellinen määrä oli kattavasta vesijohtoverkosta johtuen XI-kaupunginosassa Tampereen viidenneksi korkein. Sen sijaan sähkölamppu puuttui 1920 vielä noin 13%:sta Kyttälän pohjoisosan talouksista. Tämä luku oli korkeampi kuin Tampereella keskimäärin. Sähkön hieman hitaampaa leviämistä Kyttälän pohjoisosaan saattaa selittää Rongankadun pohjoispuolella varsin pitkään säilynyt vanha numerotorpparijärjestelmän peruja oleva puutaloasutus, joka ilmeisesti lopullisesti hävisi vasta 1920-luvun aikana. Vastaava kehitys on huomattavissa tarkasteltaessa myös sähkövalojen määrää Kyttälän pohjoispuolisessa Juhannuskylässä. Tultaessa vuoteen 1930 sähkövalo löytyi jo käytännössä jokaisesta Kyttälän taloudesta ja vesijohtoverkko kattoi yli 92% asunnoista. Samaan aikaan koko Tampereella päästiin vesijohtoverkon kattavuudessa lähelle 75% eli samaan mihin Kyttälän pohjoisosassa jo kymmenen vuotta aiemmin.

Kaupunginosan XI työttömyysprosentit 1929-1937

Työttömyys ei lama-aikanakaan kohonnut Kyttälän pohjoisosassa erityisen korkeaksi. Työttömyysprosentti nousi 9%:in 1933-34 eli hieman pahimman laman jälkeen. Kaupunginosan XI työttömyysprosentti noudatti varsin tarkasti muiden Tammerkosken itäreunan keskusta-alueen kaupunginosien (X-XIII) työttömyyden vaihteluita. Lamaa edeltäneeseen vuosien 1929-30 kahden prosentin työttömyysasteeseen palattiin Kyttälän pohjoisosassa vuosina 1936-37. Koko Tampereeseen verrattuna XI-kaupunginosan työttömyys pysyi kuitenkin huomattavan alhaisena.

Henkeä kohti lasketuilla keskimääräisillä ansioilla mitattuna Kyttälän pohjoisosa pysyy koko 1920-30-luvun selkeästi Tampereen keskiarvon yläpuolella. Tälläkin mittarilla kaupunginosa XI osoittautuu keskimääräistä parempituloisten tamperelaisten asuinpaikaksi. Naapurikaupunginosiin verrattuna Kyttälän pohjoisosa on verotuloilla mitattuna hieman jäljessä Kyttälän eteläosaan ja jotakuinkin pohjoisen naapurinsa Juhannuskylän tasolla. Palkkaverojen lisäksi Kyttälän pohjoisosassa runsaasti veroja kertyi myös monista kauppaliikkeistä, joita oli erityisesti Hämeenkadun tuntumassa. Kyttälän eteläosassa kauppoja oli kuitenkin suhteessa vielä enemmän. Kun mietitään Kyttälän etelä ja pohjoisosan eroja näyttää siltä että Kyttälän pohjoisosassa asui jonkinverran enemmän työläisväestöä. Kyttälän eteläosan runsas rakentamisen 1920-luvun taitteessa ja hieman sen jälkeen toi sinne lisää vauraampaa väestöä mikä teki eteläosasta jonkinverran pohjoisosaa vauraamman.

XI kaupunginosan palkasta maksetut verot henkeä kohti Lähteet:
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1921-39, Taksoituslautakunnan kertomukset, verotustilastot.
SVT VI Väestötilastoa 55:4, Tampereen väestönlaskenta 1920.
SVT VI Väestötilastoa 71:4, Tampereen väestönlaskenta 1930.
SVT VI Väestötilastoa 56:4, Tampereen rakennus- ja asuntolaskenta 1920.
SVT VI Väestötilastoa 72:4, Tampereen rakennus- ja asuntolaskenta 1930.
Työttömyystilastot: Peltola Jarmo, väitöskirjan käsikirjoitus, alkuperäislähteenä Tampereen työttömyyskortistot Tampereen kaupunginarkistossa.
 
koski 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 kaupunki lyhyesti Kaupunki 1940-1960 kaupunki 1900-1918 kaupunki 1870-1900