etusivu
info
haku
muistatko?

KAUPUNKI 1918-40

ALUE

Kaupunginosat
Teksti, kuviot Jouni Keskinen

Kaupunginosa XII - Kyttälän eteläosa

[RAKENNUSKANNAN MUUTOKSET] [VÄESTÖ] [SOSIAALISET OLOT]

Kyttälän eteläosaa

Kyttälän eteläosaa Sorinaukion yli Ratinasta päin kuvattuna. Vasemmalla Verkatehdas, sitten Hatanpään valtatie ja Aleksanterinkatu, joka risteää itä-länsi-suuntaisen Suvantokadun kanssa. Kuva: E.M. Staf, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kaupunginosa XII eli Kyttälän eteläosa rajoittuu pohjoisessa Hämeenkatuun, lännessä Tammerkoskeen ja idässä rautatiehen. Etelässä se rajoittuu Ratinan kaupunginosaan Aleksanterinkatua ja Vuolteenkatua pitkin.

Rakennuskannan muutokset 1920-30-luvulla

Kyttälän eteläosassa sijaitsi useita merkittäviä julkisia rakennuksia, joista mainittakoon Ortodoksinen kirkko, verkatehdas ja rautatieasema. Rautatieasema ja koko aseman seutu saivat uuden ilmeen 1930-luvun puolivälissä uuden aseman, Tammelan tunnelin ja täysin uusitun hotelli Emmauksen valmistuessa.

Jo ennen vuotta 1918 oli kaupungin suunnitelmissa ollut uuden valtatien avaaminen Hämeensillan tienoilta Kyttälän eteläosan halki Hatanpään alueelle. Kun vuoden 1918 taistelujen ja tulipalojen jäljiltä Kyttälän eteläosan rakennuskanta oli pahoin tuhoutunut, oli tämän hankkeen toteuttaminen helpompaa. Kaupungin pakkolunastettua tulevan tien paikalla sijainneet tontit pääsi Hatanpään valtatien rakentaminen käyntiin. Uuden valtatien rakentamisen myötä myös sen itäreunan rakennuskanta uusiutui.

Vuonna 1923 valmistui Hatanpään valtatien varteen Pellavatehtaan kadun kulmaan tamperaisen teollisuusmiehen Rafael Haarlan yksityisasunnokseen rakentama kivinen Haarlan palatsi. Tyyliltään klassisen rakennuksen seinissä on käytetty Kurun harmaata graniittia ja portaikon molemmin puolin sijoitetut leijonaveistokset ovat W. Rich. Rautalinin tekemiä. Vuotta myöhemmin valmistui osoitteeseen Viinikankatu 38 (nykyinen Tuomiokirkonkatu 38) Bertel Strömmerin suunnittelema Otavallanhovina tunnettu asuinkerrostalo, jossa oli pienehköjä huoneistoja.

Haarlan palatsi

Haarlan palatsi Hatanpään valtatiellä on edelleen yksi Tampereen maamerkkejä. Sen tiloissa toimii nykyisin yliopiston kansanperinteen laitos. Kuva: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Valtio rakennutti vuonna 1927 Tampereen ensimmäisen postitalon Hämeenkadun ja Pellavatehtaan kulmaan. Nykyisin Vanhana postitalona tunnettu kerrostalo edustaa 1920-luvun virastorakentamista tyypillisimmillään. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin valmistui seuraavaan kortteliin Hämeenkadun ja Aleksanterinkadun kulmaan ns. Varmantalo. Eduskuntatalon suunnittelija J.S. Sirén talon tamperelaiselle vakuutusyhtiä Varmalle. Rakennukseen tehtiin sekä liike-, toimisto-, että asuintiloja ja tyyliltään se edustaa puhdasta funktionalismia.

Lähteet:
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1918-21.
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri, Tampere 1998.

 
koski 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 kaupunki lyhyesti Kaupunki 1940-1960 kaupunki 1900-1918 kaupunki 1870-1900