etusivu
info
haku
muistatko?

KAUPUNKI 1918-40

ALUE

Kaupunginosat
Teksti, kuviot Jouni Keskinen

Kaupunginosa I - Väestö

[RAKENNUSKANNAN MUUTOKSET] [VÄESTÖ] [SOSIAALISET OLOT]

Vanhojen Tampereen keskusta-alueen kaupunginosien tapaan myös I kaupunginosan eli Näsin väkiluku laski hieman maailmansotien välisenä aikana. Huippuvuosina 1920-luvulla kaupunginosan väkiluku ylitti 1500 asukkaan rajan, mutta laman aikana 1930-luvun alussa pudottiin 1300 asukkaan tienoille. Laman jälkeen asukasluvussa oli havaittavissa pientä nousua mutta se pysähtyi noin 1350 asukkaan tienoille, jossa pysyttiin aina talvisotaan asti. Näin ollen Näsin osuus koko Tampereen väestöstä oli selvässä laskussa läpi 1920- ja 30-luvun. Kun vielä 1920-luvun alussa I kaupunginosan osuus Tampereen väestöstä oli yli 3.5%, pudottiin 1930-luvun lopussa jo kahteen prosenttiin.

Kaupunginosan I väestökehitys 1920-40

Finlaysonin tehtaan keskeinen asema Näsin kaupunginosassa teki siitä selvästi työläisvaltaisen. Vuoden 1919 asuntolaskennassa Näsin väestöllinen jakauma muistutti varsin paljon kaupunosan IX eli Armonkallion sosiaalista jakaumaa. Näille kaupunginosille oli yhteistä sijainti suuren tehdasalueen, Finlaysonin ja Tampellan, yhteydessä. Niinpä teollisuustyöntekijöiden osuus oli Näsissä huomattavan suuri eli yli 40%. Kaikenkaikkiaan työväenluokan osuus Näsin asukkaista oli vuonna 1919 jopa 83-84%. Virkamiesten ja yksityisten asunnonomistajien määrä olikin 1919 kaupunginosassa huomattavan matala eli vain noin 16% kun koko Tampereella vastaava osuus n. 24%. Myös Armonkalliolla tämä osuus oli selvästi Näsiä suurempi. Armonkalliosta Näsi erosi myös siinä että sen asukkaista selvästi suurempi osa kuului 1919 apulaisten ja palvelusväen luokkaan. Tätä selittänee osaltaan kaupungin keskustan läheisyys, jossa tarvittiin paljon apulaisia ja palvelusväkeä niin kauppaliikkeiden kuin rikkaampien perheiden palvelukseen.

Kaupungin keskustan läheisyys näkyi myös siinä, että Näsissä oli suhteellisen paljon ruotsia puhuvaa väestöä. Vuonna 1930 kaupunginosan asukkaista reilu 4% oli ruotsinkielisiä. Tämä oli selvästi enemmän kuin koko kaupungissa ja muissa työläiskaupunginosissa. Muissa keskustan kaupunginosissa ruotsinkielisten osuus oli kuitenkin vielä Näsiäkin korkeampi. Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia puhuvia oli I kaupunginosassa noin puoli prosenttia mikä vastasi varsin tarkkaan kaupungin keskiarvoa.

Sukupuolijakaumaltaan I kaupunginosa oli varsin naisvaltainen. Miesten osuus kaupunginosan väestöstä pysyi koko maailmansotien välisen ajan niukasti alle 40%:ssa. Koko Tampereella miesten osuus oli noin 2% suurempi. Finlaysonin tehtaan läheisyys ja sen käyttämä runsas naistyövoima pitivät osaltaan Näsin alueen sukupuolijakauman epätasapainossa.

Lähteet:
Jutikkala Eino, Tampereen historia III, Tampere 1979.
Kertomukset Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta, Terveydenhoitolautakunnan toimintakertomukset 1918-1939.
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1919, Asuntotilastoa.
Tampereen tilastollinen vuosikirja 1948, s. 28-29.
Lunnas Raija, Tampereen linja-autoliikenne 1920-1939, Liite 1. Tampereen kaupungin väkiluku kaupunginosittain, Pro-gradu Tampereen yliopistossa 1978.
 
koski 1918-1940 työ 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 kaupunki lyhyesti Kaupunki 1940-1960 kaupunki 1900-1918 kaupunki 1870-1900