Tapani Kärkönen (1833-1906)

Teksti: Aija Välilä

Raittiusmies ja tamperelaisen kirjastotoiminnan uranuurtaja Tapani Kärkönen (alkujaan Tahvo Kärkkäinen) syntyi syyskuun 24. päivänä 1833 Sulkavalla, Etelä-Savossa. Kärkösen isä oli torppari, mutta nuorukaista ei tämä ammatinvalinta mitä ilmeisemminkään kiinnostanut. Jo 17-vuotiaana, eli vuonna 1850, hän nimittäin lähti kotoaan. Aluksi Kärkönen hankki elantonsa toimimalla rakennusmiehenä Saimaan kanavalla. Vuonna 1853 hän pestautui merisotaväkeen, josta erosi neljä vuotta myöhemmin. Tampereelle hän muutti vakituisesti vuonna 1858, "parhaassa nuoruuden iässään".

Tapani Kärkönen, Vapriikin kuva-arkisto.

Tampereella hän aloitti työuransa ulkotöissä, mutta siirtyi varsin pian puuvillatehtaaseen. Mielipiteiltään Kärkösen oli "aikansa lapsia". Suomalaisuuden asiaa hän ryhtyikin ajamaan vahvasti heti kaupunkiin saapumisen jälkeen. Jo tehtaassa ollessaan hän piti ystävänsä kanssa nuorille pojille ja tytöille sunnuntaikoulua. Tampereen kaupungin sunnuntaikoulun opettajaksi Kärkönen valittiin vuonna 1868. Tässä toimessa hän jatkoi aina koulun lakkauttamiseen saakka, eli vuoteen 1887. Opettamista hän ei kuitenkaan lopettanut, vaan siirtyi sunnuntaikoulun tilalle perustettuun käsityöläiskouluun. Opetusuran pituudeksi muotoutui lopulta lähes 40 vuotta.

Vuonna 1873 Kärkönen ryhtyi hoitamaan kaupungin lainakirjastoa, johon 1890-luvulla liitettiin myös lukusali. Kirjastonhoitajana hän jatkoi aina vuoteen 1906. Pitkän uran tehneellä Kärkösellä oli varmasti suuri vaikutus kaupungin kirjastolaitokselle. Hän esimerkiksi oli mukana projektissa, jonka seurauksena Tampereelle perustettiin vuonna 1902 Fennica- eli Suomi-kokoelma.

Kärkönen oli myös ahkera lehtimies. Vuonna 1878 hän erosi puuvillatehtaasta ja siirtyi Tampereen Sanomien toimitukseen. Jo tätä ennen useita hänen kirjoituksiaan julkaistiin Suomettaressa ja Sanomia Turkuun -lehdessä. Vasta perustetun Aamulehden toimitukseen Kärkönen siirtyi vuonna 1881. Hän työskenteli pääasiassa uutisten parissa, mutta julkaisi myös kansansivistyksellisiä artikkeleita. Tapani Kärkönen suomensi lisäksi useita pikkukertomuksia ja muita kirjoituksia. Muun muassa W. F. Besserin "Kristuksen kärsimisen ja kunnian historia" on Kärkösen suomentama.

Huomioitta ei saa jäädä sekään työ, minkä Kärkönen teki Tampereen raittiusseurassa. Hän oli ehdoton raittiusaatteen kannattaja ja kuului Tampereen raittiusseuraan sen perustamisvuodesta 1884 alkaen. Kärköselle uskottiinkin monia luottamustoimia. Liitossa ja Aamuruskossa (raittiusseuran haaraosastoja) Kärkönen toimi muun muassa esimiehenä. Lisäksi hän kuului Tampereen raittiusseuran päätoimikuntaan useita vuosia. Hän piti myös lukemattomia raittiusesitelmiä ja julkaisi Aamulehdessä säännöllisesti raittiusaiheisia kirjoituksia.

Tapani Kärkönen kuoli vuonna 1906, yli 70-vuotiaana. Hänen työuransa oli pitkä ja vaikuttava, Kärkönen toimi samanaikaisesti niin raittiustyöntekijänä, toimittajana, kirjastonhoitajana kuin opettajana. Raittiusyhdistys Liiton 20-vuotishistoriikissa Kärkösen kerrotaankin olleen uuttera, kyvykäs ja harras mies, joka jaksoi taistella "pimeyttä ja raakuutta vastaan silloinkin, kun sadat ja tuhannet ympärillä vetäytyvät syrjään".