etusivu
info
haku
muistatko?

ARKI 1918-40

KULUTTAMINEN

Asuntorakentaminen
Teksti: Sami Suodenjoki

Neljäs puolikunnallinen asuntoyhtiö

Etumaisina IV puolikunnallisen asuntoyhtiön kaksi taloa Puolimatkankadun varrelta

Etualalla IV puolikunnallisen asuntoyhtiön kaksi taloa Puolimatkankadun varrelta.
Kuva: Unto Kanerva.

Vuonna 1938 rakenteilla olleen kolmannen puolikunnallisen asuntoyhtiön asunnot olivat tamperelaisten keskuudessa kysyttyjä: niihin pyrki asukkaita miltei nelinkertainen määrä yhtiön huoneistolukuun verrattuna. Niinpä kolmannen puolikunnallisen asuntoyhtiön johtokunta kehotti loppuvuonna 1938 kaupunkia jatkamaan puolikunnallista asuntotuotantoa. Jatkamista tuki myös se, että kolmas puolikunnallinen oli joutunut hankkimaan talojensa rakentamista varten 200 000 markan arvosta koneita, jotka voitiin ottaa helposti käyttöön myös uusien rakennusten rakentamisessa. Lisäksi kolmannen puolikunnallisen asuintalojen kortteliin oli varattu tila kahdelle uudelle rakennukselle.

Tammikuussa 1939 kaupunginhallitus ryhtyi ripeisiin toimiin puolikunnallisen rakentamisen jatkamiseksi ja kehotti III puolikunnallisen asuntoyhtiön johtokuntaa laatimaan ehdotuksen uuden yhtiön perustamissuunnitelmaksi. Suunnitelma valmistui jo helmikuuksi: se sisälsi suunnitelman IV puolikunnallisen asuntoyhtiön perustamiseksi ja sen kahden lamellitalon rakentamiseksi XVII kaupunginosaan, samaan kortteliin III asuntoyhtiön kanssa. Uusi yhtiö vastasi järjestelyiltään edellistä, paitsi että uuteen yhtiöön päätettiin lisäksi teettää väestönsuoja. Väestönsuojaan taas päätettiin sijoittaa keilarata, jonka tuotolla oli tarkoitus peittää osa suojan rakentamisen aiheuttamista lisämenoista.

Kun kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt uuden yhtiön perustamissuunnitelman, päästiin rakennustyöt aloittamaan maaliskuussa 1939. Talot rakennettiin III puolikunnallisen yhtiön talojen piirustusten pohjalta. Rakennuttamista ei annettu ulkopuoliselle urakoitsijalle, vaan siitä vastasi IV asuntoyhtiö omatoimisesti. Samat miehet, jotka olivat hoitaneet kolmannen puolikunnallisen asioita, olivat vastuussa nytkin. Lisäksi kolmannen ja neljännen yhtiön rakennusainehankinnat oli tehty samalla kertaa, mistä oli neljännelle yhtiölle se hyöty, että rakennustarvikkeet saatiin hankituksi jo ennen talvisotaa ja sen aiheuttamaa materiaalipulaa.

Talojen rakentamista hidasti ja kustannuksia kasvatti huono maapohja. Huomattavia vaikeuksia tuottivat lisäksi lokakuussa 1939 alkanut yleinen liikekannallepano ja marraskuun 30. päivänä alkanut talvisota. Suuri osa rakennustyöntekijöistä joutui rintamalle, ja työvoimapulan takia rakennustyö hidastui tuntuvasti. Rakenteilla olleet talot joutuivat myös useita kertoja pommituksen kohteiksi. Viivästysten vuoksi rakennukset valmistuivat lopulliseen kuntoon vasta kesällä 1940, ja joihinkin ikkunoihin saatiin lasit asennettua vasta seuraavana syksynä.

IV puolikunnallisen asuntoyhtiön talot rakenteilla

IV puolikunnallisen asuntoyhtiön talot rakenteilla. Kuva: Unto Kanerva.

Ongelmista johtuen neljännen puolikunnallisen yhtiön talojen rakennuskustannukset ylittivät alkuperäisen kustannusarvion; rakentamisen loppuun saattamiseksi yhtiö saikin kaupungilta 300 000 markan lisälainan. Kaikkiaan rakennuskustannukset nousivat noin 9,2 miljoonaan markkaan. Rakennettua kuutiometriä kohden neljännen puolikunnallisen kustannukset olivat 351 markkaa, kun ne kolmannessa olivat olleet 322 markkaa ja toisessa puolikunnallisessa ainoastaan 244 markkaa.

Neljännen puolikunnallisen huoneistojen määrä oli sama kuin mikä se oli kolmannessa puolikunnallisessa, ja mukavuuksiltaan molempien yhtiöiden huoneistot olivat lähes samanlaisia. Huoneita neljännessä yhtiössä oli tosin kaikkiaan hieman enemmän eli 198. Neljännen puolikunnallisen huoneistotyypit on eritelty seuraavassa taulukossa, johon ei ole merkitty talonmiehen asuntoa.

lukumäärä huoneistotyyppi m2
2 1 huone ja keittokomero 19,5
12 1 huone ja keittokomero 25,5-26
15 1 huone ja keittiö 39
48 1 huone ja keittiö 44,5
2 3 huonetta ja keittiö 74,5
12 3 huonetta ja keittiö 76,5

Neljännen puolikunnallisen asuntoyhtiön asukkaiksi pyrki noin 360 henkilöä, joista 92 siis valittiin. Johtokunnan laatimien valintaperusteiden mukaan huoneistoja annettiin ensin kaupungin tai valtion laitosten - kuten postin, rautateiden ja lentokonetehtaan - palveluksessa oleville, ja asukkaat jäljelle jääneisiin asuntoihin valittiin pääasiassa arpomalla.


Lähteet:

Jutikkala, Eino. Tampereen historia III. Tampere 1979.
Kanerva, Unto, Puolikunnallista asuntotuotantoa Tampereella. Tampere 1956.
Kertomukset Tampereen kaupunginhallituksen toiminnasta vuosina 1938 ja 1939.
Kertomus Tampereen kaupunginvaltuuston toiminnasta vuonna 1939.
 
koski 1918-1940 kaupunki 1918-1940 työ 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 arki lyhyesti Arki 1900-1918 Arki 1940-1960 kaupunki 1870-1900