Tavoitteena kasvun tekijöiden ymmärtäminen

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen lähtökohtana on olettamus, että henkistä pääomaa tai tietotaitovarantoa voidaan kartuttaa koulutuksen ja oppimisen kautta, edistämällä verkottumista ja innovatiivisten yhteisöjen muodostumista. Tässä toiminnassa kaupungeilla on ollut merkittävä rooli. Yliopistot, tutkimuslaitokset ja nykyisin tiedepuistot ovat merkittäviä tekijöitä kaupunkien välisessä kilpailussa ja yksilötasolla ne ovat parhaimmillaan erinomaisia oppimisympäristöjä. Vertailevalla tutkimusotteella voidaan selvittää myös suomalaisen tieteen kansainvälistä suuntautumista, kytkentöjä, muutoksia ja läpimurtoja.

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää monitasoisesti tiedemaailman kansainvälistä verkottumista sekä tarkastella, miten merkittäviä huippututkijat ja heidän tutkimusryhmänsä ovat olleet tieteen maailmassa ja mikä on ollut huippututkimuksen jälkivaikutus. Uutta ja innovatiivista on tutkia yksilöitä ja heidän urakehitystään huippututkijaksi. Lähtökohtana on yksityinen tieteenharjoittaja tieteen huipulta. Tutkimuksessa selvitetään, miten huippututkijan vaikutus on heijastunut koulukunnan muodostukseen ja miten tieteen ja tutkimuksen vaikutus näkyy ympäristössä. Kiinnitämme huomiota siihen, minkälaiset taloudelliset ja poliittiset tekijät ovat edistäneet tai hidastaneet tutkijoiden ja tiedemiesten suuntautumista ja hakeutumista ulkomaille. Tarkastelun kohteena on erityisesti kriisien ja poliittisten suhdanteiden vaikutus sekä tutkijoiden yhteisöt ja verkostot uudessa asemamaassaan.

Projektissamme tutkitaan myös, minkälaisia tutkimuksen ja tieteenharjoittamisen keskuksia, luovia innovatiivisia ympäristöjä, on syntynyt lähinnä viimeisen sadan vuoden aikana eurooppalaisiin kaupunkeihin ja minkälaisia ovat olleet pitkän aikavälin kerrannaisvaikutukset tieteen kenttään, yliopistoympäristöön ja kaupunkeihin. Pitkä aikaväli antaa mahdollisuuden tarkastella, minkälaisia innovatiivisuutta edistäviä ja toisaalta hidastavia tekijöitä on ollut vaikuttamassa taustalla.

Selvitämme myös, miten kaupungit ovat auttaneet yliopistojen ja tutkimuslaitosten kehittymistä. Mikä on ollut kaupungin ja yliopistojen vuorovaikutus, mikä julkisen rahoituksen osuus ja missä määrin innovatiivisten keskusten synty ja yksittäisten tiedemiesten ura on ollut yhteydessä rahoituslähteisiin? Mitkä ovat olleet kerrannaisvaikutukset tutkijayhteisöihin, yliopistoihin ja kaupunkeihin ja kaupunkien hierarkioihin?

Innovatiivinen yhteisö

Innovatiivisesta yhteisöstä on tullut kaikkien tuntema iskusana ja kaikkien tavoittelema muotiasia. Maassa, jossa pääomat ovat olleet pienet, on koulutukseen ja henkisen pääoman kartuttamiseen panostettu. Suomessa sekä valtio että kaupungit ovat panostaneet ulkomaisen tietotaidon hankkimiseen. Myös liikkuvuudesta on tullut merkittävä tekijä, sillä asiantuntijoiden on pitänyt pysyä ajan hermolla. Suomella on pitkä perinne omaksua uusinta tietotaitoa. Tähän on vaikuttanut kielitaito ja tavoite pysyä uusimman kehityksen kärjessä.

Innovatiivinen miljöö/ympäristö riippuu tiedosta, työvoimasta ja pääomasta, joiden yhteensovittaminen vaatii toimijoita, useimmiten yrittäjiä. Tunnemme monia yliopistoja, mm. Stanfordin yliopiston, joka on tarjonnut yrittäjyyssuuntautuneen akateemisen ympäristön.

Innovatiivisuutta ja kansainvälisyyttä tutkitaan kolmella aggregaatiotasolla: 1. innovatiivisuus yksilötasolla ja yksilöiden muodostamien verkostojen tasolla, 2. innovatiivisuus instituutioiden, erityisesti yliopistojen ja niiden laitosten ja niiden muodostamien verkostojen tasoilla ja 3. innovatiivisuus kaupunkien tasolla, kaupungin ja yliopistojen vuorovaikutus.

Mitä tulokseksi?

Tutkimuksessamme yhdistyy ilmiöiden monitasoinen vertaileva analyysi pitkän aikavälin tarkasteluun. Parhaimmillaan tutkimushanke tuottaa uutta tietoa innovatiivisista yliopistoista, keskuksista ja kaupungeista, tutkijoiden verkottumisesta ja koulukuntien synnystä. Kun tutkitaan tieteen "huippuyksikköjen" syntymistä, tieteenalojen painopisteiden siirtymistä kaupungista ja maasta toiseen ja siirtymisen vaikutuksia, ylitetään useita tieteenalarajoja. Tutkimustuloksia voidaan suoraan hyödyntää ja soveltaa käytäntöön osaamiskeskustyyppisiä järjestelmiä kehitettäessä. Tulevaisuudessa yliopistojen ja tutkimuksen odotetaan vaikuttavan alueiden ja kansakunnan kasvuun ja menestykseen yhä välittömämmin.