Marjatta Hietala, FT, VTK

CV ja julkaisuluettelo

Akatemiaprofessori
Historiatieteen laitos
FIN-33014 Tampereen yliopisto
puh. +358 3 3551 6539,
         +358 50 562 0839
sähköposti: marjatta.hietala@uta.fi 

Tutkimusaihe projektissa

Tarkoitukseni on yhdessä tutkimusryhmäni kanssa tutkia pitkällä aikavälillä, minkälaisia tieteenharjoittamisen keskuksia ja luovia innovatiivisia ympäristöjä on syntynyt erityisesti eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin kaupunkeihin ja miten ne ovat lisänneet kaupunkien vetovoimaa. Oma erityiskohteeni on Berliini, joka Wienin ja Pariisin jälkeen alkoi 1880-luvulta lähtien houkutella pohjoismaisia ja amerikkalaisia tieteenharjoittajia ja varsinkin lääketieteilijöitä, joille kaupungin klinikat tarjosivat erinomaisen koulutusympäristön. Vaikka Berliinin asema tieteen Mekkana heikkeni ensimmäiseen maailmansodan jälkeen, Berliinin yliopistoon ja teknilliseen korkeakouluun hakeutui pohjoismaisia tutkijoita 1930-luvun loppuun saakka.

Innovatiivisuus liittyy niin yksittäisiin tieteenharjoittajiin, tiedeyhteisöihin kuin kaupunkeihin. Tieteenharjoittajien ja tiedeyhteisöjen tasolla tutkin tieteen rahoituksen ja poliittisen ilmaston vaikutusta tutkijoiden uraan ja "huippuyksikköjen syntyyn" v. 1920 - 1960. Tarkastelen erityisesti Rockefeller-säätiön rahoitusta Suomen tieteelle ja vertaan suomalaisten tutkijoiden ja tutkimusyhteisöjen saamia mahdollisuuksia tilanteeseen muualla Euroopassa.

Molemmat teemani liittyvät tutkimuksiini suomalaisten tutkijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta. Suomalaisten tutkijoiden verkostoitumisesta ja työskentelystä ulkomaisissa yliopistoissa löytyy erinomaisia esimerkkejä aineistostani, joka käsittää tiedot 457 tieteenharjoittajasta.

Aikaisempi tutkimustoiminta

Tutkijanurani alkoi vuonna 1975 kun puolustin yleisen historian, erityisesti aatehistorian alaan kuuluvaa väitöskirjaani kirjailija Ernst Jüngerin ja hänen piirinsä uusnationalismista vuosina 1920 - 1933. Tässä työssä yhdistin kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tutkimusmetodit. Analysoin Jüngerin propagandistisluonteista kirjoittelua sisällönanalyysillä ja sain tulokseksi, että kirjailijan ja hänen piirinsä poliittis-yhteiskunnalliset tavoitteet olivat lähellä kansallissosialistien tavoitteita, mutta keinot olivat erilaiset.

Väitöskirjatyötä varten olin opiskellut filosofiaa, tilastotiedettä, sosiologiaa ja yleistä valtio-oppia, ja suoritin tällä aineyhdistelmällä valtiotieteiden kandidaatin tutkinnon 1971. Valtiotieteellinen tutkinto vei minut valtionhallintoon, jossa opin paljon aluesuunnittelusta ja hajasijoituksesta. Työkokemukseni sisäasiainministeriön seutukaavoituksen osastolla ja valtioneuvoston kanslian suunnitteluosastolla antoi uuden näkökulman lähdekritiikkiin ja päätöksentekoon sekä opetti tieteidenvälisyyden tärkeyttä. Palvelujen väestöpohjat ja niiden määräytyminen -tutkimukseni (yhdessä Kari Hietalan kanssa) avasi uusia näkökulmia palveluihin ja kaupunkeihin ja sytytti kipinän päästä syvemmälle eri palvelujen ja kaupunkien historiaan. Palasin takaisin yliopistolle ja olen edelleen sillä tiellä.


Olen tutkinut innovaatioiden leviämistä ja eurooppalaisten kaupunkien kehitystä pitkällä aikavälillä monesta näkökulmasta. Tutkimuksessa Services and Urbanisation at the turn of the Century : The Diffusion of Innovations (1987) analysoin infrastruktuurin rakentamista saksalaisissa ja englantilaisissa kaupungeissa ja kaupunkien kilpailua kaupungistumisen ollessa kiihkeimmillään sata vuotta sitten.

Keskeinen tekijä kaikissa tutkimuksissani on ollut havaita, että tärkeää päätöksentekijöille oli tietotaito, sen kartuttaminen ja kyky seurata uusinta kehitystä, omaksua ja soveltaa uusia innovaatioita. Näiden suhteen Suomi ja muut Pohjoismaat kulkivat kehityksen kärjessä, loivat omat tiedontuotanto- ja hankintajärjestelmänsä. Kaupungit verkottuivat jo sata vuotta sitten. Tätä edisti eri alojen asiantuntijoiden kohtaaminen kongresseissa, näyttelyissä, ammattilehdistö ja avoin tiedonvälitys. Edellytyksenä oli hyvä koulutus ja monipuolinen kielitaito. Syntyi teossarja Tietoa, taitoa, asiantuntemusta : Helsinki eurooppalaisessa kehityksessä (I - III, 1992).


Näkökulmani kaupunkihistoriaan on ollut vertaileva. Vertailevat kaupunkihistorialliset tutkimukseni ja innovaatioiden leviämisen näkökulma ovat herättäneet kansainvälistä huomiota. Edellä mainituissa tutkimuksissani ja niihin liittyvissä ranskan-, saksan- ja englanninkielisissä artikkeleissa esittelemääni mallia tietotaidon aktiivisen hankkimisen muodoista ja vaikutuksista kaupunkien ja instituutioiden kehitykselle ovat soveltaneet muun muassa Pierre-Yves Saunier (Lyon) ja Jean Luc Pinol (Pariisi) tutkimuksissaan.

Olen osallistunut vertaileviin kansainvälisiin kaupunkitutkimushankkeisiin Commission internationale pour l'historie des villesin tutkimusohjelmien puitteissa sekä esitelmöinyt tämän komission seminaareissa. Tämän komission kaupunkihistorialliseen projektiin olen tuottanut yhdessä akateemikko Eino Jutikkalan kanssa Kokkolan historiallisen kartaston. Helsingin kaupungin historiallinen kartasto pyritään saamaan valmiiksi syksyllä 2005. Olen myös osallistunut säännöllisesti joka toinen vuosi pidettyihin European Association of Urban Historians toimesta järjestettyihin seminaareihin vuodesta 1990, johtanut sessioita ja pitänyt esitelmiä.

Teoksessa Innovatiivinen Helsinki (Helsinki the Innovative City : Historical Perspectives. 2002) pohdin yhdessä M. Bellin kanssa miten tsaarien "laboratoriosta" Helsingistä kehittyi tuli tietotekniikan keskus. Tässä teoksessa samoin kuin viimeaikaisissa esitelmissäni (Kuntaliitto 1.2.2005, Lahden Historiapäivät 19.2.2005) sekä Aamulehteen kirjoittamissa yliöissä (torstaivieras) olen pohtinut, mikä on kulttuurisektorin vaikutus kaupunkien innovatiivisuuteen ja luovuuteen.

Tärkeimmät julkaisut vuosina 2002-2009

Marjatta Hietala (with Martti Helminen and Merja Lahtinen, toim./eds.) Helsinki. Helsingfors. Historiallinen Kartasto, Historic Towns Atlas, Scandinavian Atlas of Historic Towns, New Series No2, Finland,  Helsingin kaupungin tietokeskus Helsinki Urban Facts,  Hämeenlinna  2009,  205s.

Marjatta Hietala, Epilogue, Cities, Competition, and Cooperation. Prospect meets Retrospect in   Another Global City. Historical Explorations into the Transnational Municipal Moment, 1850-2000 (eds. Pierre-Yves Saunier and Shane Ewan), Palgrave-Macmillan, New York 2008, 185-193.

Marjatta Hietala, Helsinki -Examples of Urban Creativity and Innovativeness, in Creative Urban Milieus. Historical Perspectives on Culture, Economy, and the City, (eds, Martina Hessler and Clemens Zimmermann) Campus Verlag, Frankfurt/New York, 2008, 335-352.

Marjatta Hietala (ed. with an introduction), Tutkijat ja sota. Suomalaisten tutkijoiden kontakteja ja kohtaloita toisen maailmansodan aikana ( Researchers and the War. Contacts and fates of the Finnish Scholars and Researchers during the second world war). Historiallinen Arkisto 121, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (Finnish Literature Society) 2006, pp 484.

Marjatta Hietala, The development of international contacts in the 20th century, Research in Finland - A History, ed. Päiviö Tommila Aura Korppi-Tommola (eds.), Helsinki University Press 2006, 131-146.

Marjatta Hietala (with Peter Clark), Helsinki and Green Space, 1850-2000: an introduction, The European City and Green Space. London, Stockholm, Helsinki and St Petersburg, 1850-2000,( ed. Peter Clark), Historical Urban Studies, Ashgate 2006, pp. 175-187.

Marjatta Hietala, Viborg and its Innovativeness. The Cosmopolitan City of Finland in Karelia until 1940, in, Sakta vi gå genom stan. City Strolls, ed. Mats Berglund. Monografia utgivna av Stockholm stad 176, Stockholmia förlag. Stockholm 2006.

Marjatta Hietala, Tutkijat ja Saksan suunta (Contacts between Finnish and German Scholars and Reserachers during the Second World War), in Tutkijat ja sota. Suomalaisten tutkijoiden kontakteja ja kohtaloita toisen maailmansodan aikana. ( Researchers and the War. Contacts and fates of the Finnish scholars and researchers during the second world war). Historiallinen Arkisto 121, Finnish Literature Society 2006., pp. 30-141.

Marjatta Hietala (with Mervi Kaarninen), The Foundation of an Information City: Education and Culture in the Development of Tampere, in e-City.Analysing Efforts to Generate Local Dynamism in the City of Tampere, (Eds. Antti Kasvio &Ari-Veikko Anttiroiko), Tampere University Press, Tampere 2005., pp. 183-215.

Marjatta Hietala-Tanja Vahtikari (eds.), Landscape of Food. The Food Relationship of Town and Country in Modern Times, Studia Fennica Historica 4, Finnish Literature Society, Tampere 2003.

Marjatta Bell & Marjatta Hietala, Helsinki - The Innovative City. Historical Perspectives, Finnish Literature Society Editions 857, Finnish Literature Society & City of Helsinki Urban Facts, Jyväskylä 2002, 447 pp.

Marjatta Hietala, Zum Schularzt gehen, Milch trinken, Sport treiben. Hygiene als Volksaufklärung oder Sozialdisziplinierung , teoksessa:"Sei sauber...!" Eine Geschichte der Hygiene und Öffentlichen Gesundheitsvorsorge in Europa, Herausgegeben vom Musée d'Histoire de la Ville Luxembourg, Wienand Verlag, Köln 2004, pp 286-301; French Edition Marjatta Hietala, Aller chez le médecin scholaire, boire du lait et faire du sport. L´hygiène - éducation du peuple ou discipline sociale, àtraaavers léxemple des pays nordiques, "Lave-toi…!". Une de L´Hygiène et de la Sante publique en Europe, Èdité par le Musée d´Histoire de la Ville de Luxembourg, Wienand Verlag, Köln 2004, pp. 286-301.

Marjatta Hietala, Food and Nature produce from Finland´s forests during the twentieth century, teoksessa: The Landscape of Food. The Food Relationship of Town and Country in Modern Times, Studia Fennica Historica 4, Finnish Literature Society, Tampere 2003, pp. 185-197.

Marjatta Hietala, Transfer of German and Scandinavian Administrative Knowledge: Examples from Helsinki and the Association of Finnish Cities, 1870-1939, in: Formation and Transfer städtischen Verwaltungswissens, Hrsg. Nico Randeraad, Jahrbuch für Europäische Verwaltungsgeschichte 15, Nomos Verlagsgesellschaft, Baden-Baden 2003.

Marjatta Hietala, Urban History in Finland, teoksessa: Stadtgeschichte und Historische Informationssysteme. Der Ostseeraum im 17. und 18. Jahrhundert, Beiträge des wissenschaftlichen Kolloquiums in Rostock vom 21. bis 22. März 2002, pp 168-183.

Marjatta Hietala, Tutkimuksen rahoitus ja kansainväliset yhteydet, in: Suomen Tieteen Historia 4. Tieteen ja tutkimuksen yleinen historia 1880-luvulta lähtien, (Eds. Päiviö Tommila, Allan Tiitta), WSOY 2002, pp 492-509, 525-561. (The English translation: Financing of science, humanities and social sciences; International contacts of Finnish scholars.)

Marjatta Hietala, Tutkijoiden verkostoista yliopistojen vaihtosuhteisiin - kansainvälisten yhteyksien kehittyminen, teoksessa: Suomen tieteen vaiheet, (Eds. Päiviö Tommila ja Aura Korppi-Tommola), Yliopistopaino, Helsinki 2003, pp.127-142.

Marjatta Hietala, Minne menet historiantutkimus? Historiantutkimuksen tila ja tulevaisuus, Historiallinen aikakauskirja 100 vuotta, Historiallinen aikakauskirja 1/2003, pp. 105-112.

Marjatta Hietala, Fear of Fires. Impact of Fires on Towns in Finland at the Beginning of the 19th Century, teoksessa: Cities and Catastrophes. Villes et catastrophes. Coping with Emergency in European History. Réactions face à l´urgence dans l´histoire européenne, Geneviève Massard-Gilbaud, Harold L. Platt, Dieter Schott (eds.), Peter Lang, Frankfurt am Main, Berlin, Bern, Bruxelles, New York, Oxford, Wien 2002, pp. 141-162.

Marjatta Hietala, Urban history in Finland, teoksessa: City of Helsinki Urban Facts /Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu Quarterly/Kvartti 3/2002, pp.14-17. (kreikan kielellä 2004).

Marjatta Hietala, Maailmankuvan aineksia historiantutkijoille -esimerkkinä katastrofit, teoksessa: Muistiin painettua. Kansalliskirjaston kulttuuriaarteita, Otava 2004, pp. 129-132. (also in English and in Swedish)

Marjatta Hietala: Kalliolle kukkulalle. Käsityksiä terveellisestä asuinympäristöstä, teoksessa Rakkaudesta kaupunkiin. Riitta Nikulan Juhlakirja/ For Love of the City. Festschrift to Riitta Nikula, Gummerus 2004, pp. 29-39.

Marjatta Hietala, Opiskelupaikkana Berliini suomalaisten naisopiskelijoiden Maikki Fribergin ja Agnes Sjöbergin kokemana, in: Meillä Euroopassa. Juhlakirja professori Päivi Setälälle 20.1.2003, Otava, Keuruu 2003, pp. 193-207.

Marjatta Hietala, Historia ja yhteiskuntaoppi, oppi osaamiseksi - Tieto tulokseksi. Ylioppilastutkinnon 150-vuotisjuhlaseminaari, (toim. Aatos Lahtinen - Lea Houtsonen), Helsinki 2003.

Tärkeimmät konferenssit, seminaarit sekä esitelmät vuosina 2002 - 2009

The Finnish Education System and its Role in Knowledge based, Innovation-driven Economy. Lessons to be learned? Knowledge for Africa´s Development: Innovation, Education,and ICTs. Johannesburg, May, 8-10.2006.

Organisoinut yhdessä professori Luda Klusakovan kanssa session Methods and problems in Comparative Urban History, searching for New Indicators of Success and Backwardness of Towns. Seventh International Conference on Urban History. Athens - Piraeus October 27 - 30, 2004.

Esitelmä Kunskapsstaden som tillväxtmotor, Nordiskt Historikermöte i Stockholm 4 - 8.8.2004.

Networks of experts and municipal officials in the field of urban infrastructure development. The 6th International Summer Academy on Technology Studies. Urban Infrastructure in Transition: What can we learn from history? Deutschlandsberg, July 11 - 17.7.2004

Järjestänyt yhdessä professori Riitta Hjerppen kanssa kansainvälisen talous-historian jatkokoulutusseminaarin ESTER- Advanced Seminar. Infrastructure, environment and urban culture: industrial and post-industrial societies 12 - 15 November, 2003, Tampere.

Utilization of Time, University of Waseda, Japan 6.10.2003.

Key factors behind the innovativeness of Helsinki, The European Metropolis 1920 - 2000, Berlin, Dec. 12 - 15. 12. 2002.

What makes a Milieu innovative, Wired to Technology, Conference at the Museum of Technology 8.11.2002.

The 50th Anniversary Workshop of the Finnish Economic History Association, 31 October - 1 November, 2002.

Suomalaisten tutkijoiden ulkomaiset yhteydet, Esitelmä seminaarissa Suomen tieteen historia - teos ja tulkinta, Tieteiden talossa 29.11.2002.

Discussions in session Den moderna storstaden, Conference at Stockholms universitet, Stockholm I focus 22.11.2002.

Historical Atlas for Helsinki, Power, Knowledge and Society in the City, Edinburgh 5, 6, and 7 September, 2002.

Another side of innovative Helsinki: workers' area behind the waters. Session: Urban development transformation and socio cultural change in town divided by water, Sixth International Conference on Urban History Conference, Edinburgh 5 - 7 September, 2002.

Upplysning om hygien. Utländska influenser på finska läkares engagemang inom livsmedelskontrollen i Finland. Exempel Helsingfors från 1870-talet till 1920-talet, Kungliga skogs- och lantbruksakademi, Stockholm 9.4.2002

Urban History in Finland, Arbeitstagung, University of Rostock 21.3.2002.

Fortifications and Fortified Cities in the Early Modern Period in the North: Examples of the Diffusion of International models to Sweden and Finland, L'Aquila 8.3.2002.

Kaupunkitutkimuksen näkökulma autonomian ajan tutkimukseen, esitelmä Etelä-Karjalan kesäyliopistossa 18.9.2002.

Kuka julkaisee kaupunkitutkimusta? Kuka lukee sitä? Suomen Kaupunkitutkimuksen Seura 6.5.2002.

Kansalliset ja kansainväliset arviointitehtävät 2002 - 2004

Lausunnonantajana Mitthögskola (Härnösand) historian professuurin täytössä 2004.

Lausunnonantajana Tukholman yliopiston kaupunkihistorian professorin viran täytössä 2004.

Lausunto professuurinhakijasta Floridan yliopistoon 2003.

Lausunto Minneapoliksen yliopiston Immigration Research Centerille 2004.

Linköpingin yliopistossa väitöskirjan tarkistustustilaisuudessa, arviointineuvostossa (Betygsnämnden av Jonas Hallströms avhandling: Constructing a Pipe-Bound City. A History of Water Supply, Sewerage and Excreta removal in Norrköping and Linköping, Sweden 1860 - 1910) 17.1.2003.

Lausunnonantajana Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirkkohistorian professorin virantäytössä 2003.

Ruotsin 20 yliopistossa ja korkeakoulussa annettavan historian yliopisto-opetuksen ja tutkijakoulutuksen evaluointiryhmän jäsen 2002 - 2003 (Utvärderingen av grundutbildning och forskarutbildning i historia vid svenska universitet och högskolor, Högskoleverkets rapportserie 2003:12 R).

Helsingin yliopiston Filosofisen tiedekunnan opetuksen kansainvälisen arviointiryhmän jäsen 2002.

Lausuntoja (Östersjöstiftelse 2002, Forskningsrådet 2002)

Pidempi Curriculuem vitae ja julkaisuluettelo pdf-muodossa