 |
Työryhmien kuvaukset
Ohjelmat ja abstraktit (tulossa)
Valitse listasta työryhmä tai round table -sessio, josta haluat tarkemman kuvauksen.Kartta työryhmien sijainnista yliopiston kampuksella (tulossa)
Työryhmät
- Ammatilliset sukupolvet ja osaajan identiteetti
- Dialogisuus tulevaisuuden työyhteisöissä
- Esteettinen organisaatio – tutkimusta ja käytännön kehittämistä
- Globalization of labour – tendencies, contradictories and outcomes / Työn globalisaatio – tendenssejä, ristiriitoja ja vaikutuksia
- Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus
- Ikä, työ ja terveys – tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet
- Innovatiivinen ja luova työelämä – uudet tavat ymmärtää, organisoida ja työskennellä
- Innovatiiviset metodit kriittisessä työelämän tutkimuksessa/Innovative methdos in critical research on working life
- Kenttätyö työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä
- Organisaation taloudellisen toiminnan ja vaikuttavuuden mittaamisen laskennalliset haasteet
- Taiteet ja työelämä
- Taloudellinen turvallisuus muuttuvassa työympäristössä
- Tasa-arvo todeksi urakehityksessä
- Tietotyö ja työn digitalisoitumisen tuoma muutos käytännössä
- Toimittajan työn muutos
- Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen - mistä tulevaisuuden työelämä ja johtaminen syntyvät?
- Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkina-marginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus
- Työnohjausta tutkimassa – parempaa työelämää tekemässä
- Työn uusi ruumiillisuus: Persoona ja sosiaaliset taidot työelämässä
- Työurien tulevaisuus ja tulevaisuuden työurat
- Uusia näkökulmia ay-liikkeen ja työmarkkinajärjestelmän tutkimukseen
- Vanhustyö muutoksessa
- Vastuullinen johtaminen tulevaisuuden työelämässä
- Voimavarakeskeinen työelämätutkimus ja kehittäminen
Työnohjausta tutkimassa - parempaa työelämää tekemässä
Työryhmäkoordinaattorit
Arja Koski, lehtori, kehittämisryhmän vastaava, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki (arja.koski@diak.fi)
Sanna Vehviläinen, projektipäällikkö, Tampereen yliopisto, Campus Conexus (sanna.m.vehvilainen@uta.fi )
- Aika ja paikka: ilmoitetaan myöhemmin
- Ohjelma ja abstraktit (pdf)
Jatkuvassa yhteiskunnan muutoksessa työelämän epävarmuustekijät lisääntyvät. Kiristyneessä taloustilanteessa organisaatioissa joudutaan arvioimaan jatkuvasti eri toimintojen merkitystä suhteessa perustehtävään sekä toiminnan tuloksiin ja laatuun. Organisaatioiden ja työyhteisöjen menestyminen sekä työntekijöiden jaksaminen ja työn koettu mielekkyys perustuvat yhteisesti jäsennettyyn perustehtävään. Selkeät työn rakenteet sekä toimintaa mahdollistava, eettinen ja tulevaisuuteen suuntaava johtaminen ovat edellytyksenä onnistumisille työelämän muutoksessa. Satsaaminen työntekijöiden osaamisen ja yhteistyöfoorumeiden kehittämiseen antaa mahdollisuuden uuden luomiseen ja osaltaan lisää työntekijöiden sitoutumista organisaation perustehtävään sekä kokemusta osallisuudesta.
Työnohjaus perustuu tutkivaan työotteeseen, joka mahdollistaa työyhteisön ja organisaation toimivuuden ja kehittymisen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Työnohjaus on tavoitteellista toimintaa, joka perustuu osallistujien yhteiseen sopimukseen, jatkuvaan toiminnan arviointiin, perustehtävästä nousevaan jäsentämiseen sekä tuettuun, dialogiseen oppimisprosessiin. Työnohjauksessa keskiössä ovat ohjattavan/ohjattavien kokemukset työstä sekä työyhteisöstä. Jaettujen kokemusten pohjalta työnohjattava pohtii toimintaansa, suhdettaan asiakkaisiin, työtovereihin, esimiehiin ja työyhteisöön. Työnohjaajan ja työnohjattavan suhde perustuu luottamukselliseen ja turvalliseen dialogiin, jossa kaikkien osapuolten on mahdollista tulla kuulluiksi.
Työnohjaus voi toimia tukena ja oppimisfoorumina työntekijöille, tiimeille, yhteisöille ja esimiehille. Tutkimusten mukaan työnohjaus voi vaikuttaa työn laatuun, työilmapiiriin, työntekijöiden ammatti-identiteetin vahvistumiseen, työssä jaksamiseen, työssä oppimiseen ja johtamisen kehittymiseen. Työnohjaus luo keskustelutiloja, jotka mahdollistavat työssä oppimisen, kun arjen työn tilanteita reflektoidaan yhdessä. Työnohjauksen rooli työelämän oppimismuotona ja osallisuutta lisäävänä foorumina on kasvamassa. Työnohjauksen kehittämiseen ja sen vaikutuksien tutkimiseen on sen vuoksi entistä suurempi tarve.
Työryhmässä tutkijat ja kehittäjät keskustelevat työnohjauksen tutkimuksen mahdollisuuksista ja haasteista muuttuvassa työelämässä. Odotamme työryhmään puheenvuoroja työnohjauksen tutkimuksesta ja/tai kehittämisestä. Työryhmässä etsitään uusia näkökulmia ja menetelmiä työelämän tutkimukseen ja sen kehittämiseen. Tarkastelun keskiössä ovat työnohjaus ja sen vaikutukset/vaikuttavuus/seuraamukset organisaatioissa ja työyhteisöissä. Pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Miksi ja miten työnohjaus toimii?
- Mitkä ovat työnohjauksen erityiset vahvuudet oppimisen tilana ja kehittämisen voimana?
- Milloin työnohjausta ei tulisi käyttää?
- Milloin työnohjauksessa epäonnistutaan?
- Miten työnohjaus tukee johtajuutta? Mitä tiedämme työnohjauksen vaikuttavuudesta?
- Miten työnohjauksesta tulisi viestiä?
- Millainen työelämän asiantuntija on työnohjaaja?
Työskentely ryhmässä perustuu vuoropuheluun ja kuuntelemiseen. Työryhmätyöskentelyssä hyödynnetään dialogisia menetelmiä.