 |
Työryhmien kuvaukset
Ohjelmat ja abstraktit (tulossa)
Valitse listasta työryhmä tai round table -sessio, josta haluat tarkemman kuvauksen.Kartta työryhmien sijainnista yliopiston kampuksella (tulossa)
Työryhmät
- Ammatilliset sukupolvet ja osaajan identiteetti
- Dialogisuus tulevaisuuden työyhteisöissä
- Esteettinen organisaatio – tutkimusta ja käytännön kehittämistä
- Globalization of labour – tendencies, contradictories and outcomes / Työn globalisaatio – tendenssejä, ristiriitoja ja vaikutuksia
- Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus
- Ikä, työ ja terveys – tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet
- Innovatiivinen ja luova työelämä – uudet tavat ymmärtää, organisoida ja työskennellä
- Innovatiiviset metodit kriittisessä työelämän tutkimuksessa/Innovative methdos in critical research on working life
- Kenttätyö työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä
- Organisaation taloudellisen toiminnan ja vaikuttavuuden mittaamisen laskennalliset haasteet
- Taiteet ja työelämä
- Taloudellinen turvallisuus muuttuvassa työympäristössä
- Tasa-arvo todeksi urakehityksessä
- Tietotyö ja työn digitalisoitumisen tuoma muutos käytännössä
- Toimittajan työn muutos
- Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen - mistä tulevaisuuden työelämä ja johtaminen syntyvät?
- Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkina-marginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus
- Työnohjausta tutkimassa – parempaa työelämää tekemässä
- Työn uusi ruumiillisuus: Persoona ja sosiaaliset taidot työelämässä
- Työurien tulevaisuus ja tulevaisuuden työurat
- Uusia näkökulmia ay-liikkeen ja työmarkkinajärjestelmän tutkimukseen
- Vanhustyö muutoksessa
- Vastuullinen johtaminen tulevaisuuden työelämässä
- Voimavarakeskeinen työelämätutkimus ja kehittäminen
Tietotyö ja työn digitalisoitumisen tuoma muutos käytännössä
Työryhmäkoordinaattorit
Aika ja paikka: Torstai 8.11. klo 14.15–15.15, Päätalo, ravintolan kabinetti 230
Hannele Kerosuo, tutkija, Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos/Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE (hannele.kerosuo@helsinki.fi)
Hanna Toiviainen, tutkija, Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos/Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE (hanna.toiviainen@helsinki.fi )
Työ on yhä enemmän riippuvaista monenlaisista kehittyvistä teknologioista. Digitalisoitumisen myötä tietotyön käsite on laajentunut ja leviää perinteisemmillekin työn ja tuotannon aloille, kuten rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon. Niin ikään ’matalan teknologian’ ihmissuhdetyö, kuten sosiaalisten palvelujen verkostoitunut monialainen tuottaminen, on tietotyötä.
Digitalisoituminen muovaa nykyään sekä toiminnan kohteita, joiden teknologinen välittyneisyys on lisääntynyt ja monimutkaistunut, että toiminnan välineitä, joissa tiedon representaatiot vaativat käyttäjiltään luku- ja käyttötaitoja. Tämän ajan varhaisimpien kuvaajien joukossa Shoshana Zuboff kirjassaan In the Age of the Smart Machine: The Future of Work and Power (1988) suom. teos ’Viisaan koneen aikakausi’) kiteytti työn luonteen muutoksen käsitteeseen ’informating’; prosessiin, joka kääntää toiminnan ja kohteet tiedoksi, informaatioksi. Zuboffin tavoin nykytutkijan tulee tuntea tutkimansa työ ja kuvata sen meneillään olevia muutoksia käytännössä voidakseen esittää uusia teoreettisia jäsennyksiä ja oivaltavia käsitteitä.
Charlotta Perez käsittelee teoksessaan Technological Revolution and Financial Capital: The Dynamics of Bubbles and Golden Ages (2002) teoriaansa uuden teknologian käyttöönotosta ja sen vaikutuksista työhön problematisoi teknologisen muutoksen ja institutionaalisen ja organisatoristen muutoksen välisiä suhteita. Teknologisella muutoksella ja instituutioiden/organisaatioiden muutoksella on erilainen tahti. Ne etenevät erilaisen ajallisen ja sisällöllisen dynamiikan mukaisesti. Tämä tulee ilmi, kun uudet teknologiat otetaan käyttöön organisaatioissa, jotka on suunniteltu palvelemaan aikaisemmin kehittyneitä työn ja tuotannon tapoja. Uuden teknologian hyödyntäminen edellyttää itse työtoiminnan syvällistä muuttamista. Voidaan pohtia, minkälaisia mahdollisuuksia ja valmiuksia tutkija-interventionisteilla on dokumentoida tällaista muutosta käytännöistä sisältä päin.
Tietotyön käsite sisältää itsessään oppimisen aspektin. Muuttuvan työn ja työssä oppimisen jäsentämiseen tarvitaan uutta teoriaa, jonka perusta on työn käytännön tuntemuksessa. Tässä työelämän tutkimuspäivien 2013 työryhmässä asetammekin kysymyksen: Mitä tietotyön ja digitalisoitumisen tuoma muutos merkitsee käytännössä? Kiinnostavia aiheita ovat työkäytäntöjen, kohteiden, välineiden ja hajautuneiden verkostojen muutos ja oppiminen.
Työryhmän tarkoituksena on pikemmin avata ja laajentaa kuin rajoittaa teeman käsittelyn kirjoa kokoamalla yhteen työn muutoksen, kehittämisen ja oppimisen tutkijoita. Työskentely perustuu tutkijoiden esityksiin ja kunkin esityksen valmisteltuihin kommentaareihin sekä kollegiaaliseen keskusteluun. Painopiste on hankkeiden tutkimustulosten esittelyssä.