Työryhmien kuvaukset

Ohjelmat ja abstraktit (tulossa)

Valitse listasta työryhmä tai round table -sessio, josta haluat tarkemman kuvauksen.

Kartta työryhmien sijainnista yliopiston kampuksella (tulossa)

Työryhmät

• Ammatilliset sukupolvet ja osaajan identiteetti
• Dialogisuus tulevaisuuden työyhteisöissä
• Esteettinen organisaatio – tutkimusta ja käytännön kehittämistä
• Globalization of labour – tendencies, contradictories and outcomes / Työn globalisaatio – tendenssejä, ristiriitoja ja vaikutuksia
• Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus
• Ikä, työ ja terveys – tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet
• Innovatiivinen ja luova työelämä – uudet tavat ymmärtää, organisoida ja työskennellä
• Innovatiiviset metodit kriittisessä työelämän tutkimuksessa/Innovative methdos in critical research on working life
• Kenttätyö työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä
• Organisaation taloudellisen toiminnan ja vaikuttavuuden mittaamisen laskennalliset haasteet
• Taiteet ja työelämä
• Taloudellinen turvallisuus muuttuvassa työympäristössä
• Tasa-arvo todeksi urakehityksessä
• Tietotyö ja työn digitalisoitumisen tuoma muutos käytännössä
• Toimittajan työn muutos
• Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen - mistä tulevaisuuden työelämä ja johtaminen syntyvät?
• Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkina-marginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus
• Työnohjausta tutkimassa – parempaa työelämää tekemässä
• Työn uusi ruumiillisuus: Persoona ja sosiaaliset taidot työelämässä
• Työurien tulevaisuus ja tulevaisuuden työurat
• Uusia näkökulmia ay-liikkeen ja työmarkkinajärjestelmän tutkimukseen
• Vanhustyö muutoksessa
• Vastuullinen johtaminen tulevaisuuden työelämässä
• Voimavarakeskeinen työelämätutkimus ja kehittäminen

---

Tasa-arvo todeksi urakehityksessä

Työryhmäkoordinaattorit

Ingrid Biese, projektipäällikkö, Hanken Svenska Handelshögskolan, organisaatiot ja johtaminen (ingrid.biese@hanken.fi)
Anna-Maija Lämsä, professori, Jyväskylän yliopisto, kauppakorkeakoulu, johtaminen (anna-maija.lamsa@jyu.fi)

• Aika ja paikka: ilmoitetaan myöhemmin
• Ohjelma ja abstraktit (pdf)

Suomella on korkea profiili osaamisen ja tietotaidon maana: korkea koulutus- ja innovointitaso sekä työmarkkinat, joilla naiset ja miehet työskentelevät yleensä kokoaikaisesti. Tämän profiilin ylläpitäminen edellyttää osaamisen hyödyntämistä työelämässä sukupuolesta riippumatta. Työpaikkojen houkuttelevuus liittyy paljolti siihen, miten organisaatiossa mahdollistetaan kaikille oman osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen sekä mielekäs työura. Kyseessä on paitsi taloudellinen ja imagoon liittyvä myös tasa-arvoisen työelämän toteutumisen haaste.   

Huolimatta naisten miehiä korkeammasta koulutustasosta naisten on miehiä vaikeampi edetä uralla, erityisesti johtamistehtäviin. Työpaikat ja -tehtävät ovat myös jakaantuneet selkeästi miesten ja naisten töihin. Tutkimus osoittaa, että naisten urakehityksen esteet eivät liity kiinnostuksen tai motivaation puutteeseen vaan useasti organisaatioiden sukupuolistaviin rakenteisiin ja toimintakäytäntöihin sekä perinteisten uramallien huonoon sopivuuteen monille naisille. Erityisesti sukupuolistereotypiat ja työn ja perheen yhteensovittamisen kysymykset vaikuttavat työmarkkinoiden segregaation pysyvyyteen. Maailman Talousfoorumin vuoden 2012 selvityksen (The Gender Gap Report 2012) mukaan suomalaisen työelämän keskeinen tasa-arvon ongelma kulminoituu naisten miehiä huonompiin mahdollisuuksiin edetä päätöksentekijöiksi organisaatioissa. Eniten ongelmia on teollisuusyrityksissä ja ylimmässä johdossa. Myös palkkaerot toimivat miesten eduksi. Selvitys tuo esille, että korkea tasa-arvo on yhteydessä taloudelliseen menestykseen.

 Työryhmän tavoitteena on perehtyä työuriin sekä niiden edistämiseen ja ongelmiin sukupuolen näkökulmasta. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat johtamis- ja asiantuntijaurat Suomessa ja kansainvälisesti. Työryhmässä pyritään keskustelemaan urista monipuolisesti yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasoilta. Myös uran ja perheen suhde on kiinnostuksen kohteena kuten myös urien tarkastelu sukupuolen ja muiden diversiteettitekijöiden kannoilta. Esimerkit onnistuneista kehittämistapauksista ovat myös tervetulleita. Yleisesti ottaen työuria koskeva tutkimus on ollut viime aikoina lisääntyvän kiinnostuksen kohteena johtuen muun muassa urien monimuotoistumisesta ja kansainvälistymisestä. 

Teemat: 

• Organisaatioiden sukupuolistuneet rakenteet ja käytännöt sekä niiden näkyväksi tekeminen ja muutoksen edistäminen
• Naisten osuuden lisääminen johtotehtävissä: haasteet ja mahdollisuudet yksilölle ja organisaatiolle
• Tasa-arvoisten mahdollisuuksien edistäminen työpaikalla sekä naisten että miesten näkökulmista, erityisesti työn ja perheen suhde
• Työurat sukupuolen ja muiden diversiteettitekijöiden näkökulmasta
• Kansainväliset urat ja sukupuoli
• Hyvät käytännöt ja onnistuneet kehittämistapaukset

 Työryhmän työskentely voi sisältää perinteisiä tutkimusesitelmiä mutta myös muita tapoja kuten tapausesimerkkejä ja niistä keskustelua, roolipelejä ja väittelyitä.