Tampereen yliopisto  
Työelämän tutkimuspäivät
In English

Työryhmien kuvaukset, ohjelmat ja abstraktit

Työryhmien yhteenvedot

Valitse listasta työryhmä tai round table -sessio, josta haluat tarkemman kuvauksen. Kuvausten yhteydessä ovat abstraktit, ohjelmat, aikataulut sekä paikkatiedot (pdf-tiedostoina).

Saapuneet yhteenvedot työryhmien annista ovat kuvausten yhteydessä (pdf-tiedostoina).

Kartta työryhmien sijainnista yliopiston kampuksella

Työryhmät

Round table -sessiot


Työntekijän muuttuva kuva

Työryhmäkoordinaattorit

Ari Väänänen, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja organisaatiot / Muuttuva työelämä (ari.vaananen@ttl.fi)
Pekka Varje, tutkija, Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja organisaatiot / Muuttuva työelämä (pekka.varje@ttl.fi)

Keskustelua työelämän kehittämisestä, sen ominaisista piirteistä sekä ongelmakohdista värittävät vahvat mielikuvat siitä, millainen on modernin työn ja työpaikan ihannetyöntekijä ja mitä häneltä vaaditaan. Poliittisissa, tieteellisissä ja viihteellisissä työelämän representaatioissa esiintyvä menestyvä työntekijä on usein ulospäinsuuntautunut, yhteistyökykyinen, idearikas, stressinsietokykyinen, uudistumishaluinen ja esteettisesti edustava moniosaaja. Ihannetyöntekijä ei jämähdä paikalleen, vaan hakeutuu projektista toiseen alati kehittyen. Toisaalta samat ihanneominaisuudet voivat näyttäytyä myös kriittisessä valossa. Vaatimusten taso voi helposti herättää riittämättömyyden tunteita ja ideaalit voivat olla eriarvoisuutta tukevia.

Yllä mainitut palkkatyön piirteet eivät ole universaaleja eivätkä historiattomia. Ne eivät koske kaikkia työntekijöitä. Työelämän muutos on nähtävä historiallisena prosessina, jossa työntekijyyden ihanteet ja palkkatyön vaatimukset peilaavat kunkin ajankohdan teknologisia, poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia rakenteita. Työelämäsuhteiden modernisoituminen ja ammattiyhdistysliikkeen nousu esimerkiksi korostivat monessa mielessä nykyisestä poikkeavia ihanteita vielä 1970-luvulla. Olennaisia tekijöitä muutoksen taustalta voidaan etsiä muun muassa teollisuustuotannon automatisoitumisesta, työn palvelullistumisesta ja tietovaltaistumisesta tai taloudellisen kilpailun kiristymisestä.

Työn ja työntekijyyden historiallista muutosta kuvaavien teoreettisten käsitteiden kirjo on laaja. Tutkimuskirjallisuudessa puhutaan esimerkiksi emotionaalistumisesta eli tunteiden kasvavasta merkityksestä työnteon välineenä, personoitumisesta eli työntekijän ainutkertaisen persoonan sulautumisesta osaksi työprosessia sekä subjektivoitumisesta eli työn integroitumisesta osaksi työntekijän identiteettiä. Työelämäsuhteita kuvaavat käsitteet, kuten psykologisen sopimuksen murros, informaalistuminen, epätyypillistyminen ja prekarisoituminen ovat tärkeitä työkaluja työntekijäkuvan muutoksen ymmärtämisen kannalta.

Tässä työryhmässä tarkastellaan vallitsevia työntekijyysihanteita ja niiden historiallista taustaa osana laajempaa työelämän ja yhteiskunnan muutosta. Millaisia ovat tämän päivän ideaalit ja miten ne ovat erilaisilla aloilla kehittyneet? Mitkä tekijät ovat edesauttaneet työntekijäideaalien muutosta? Millaisia seurauksia muuttuneilla ideaaleilla on ollut / voi olla? Millaisia ihanteita erilaiset tahot ovat suosineet ja suosivat? Aihe kytkeytyy keskeisellä tavalla myös työelämän nykytilaa ja kehityssuuntia koskevaan työhyvinvointi- ja työpahoinvointikeskusteluun. Siten työryhmä on avoin hyvin monipuolisille lähtestymistavoille. Mukaan tulevien esitysten tarkoitus kertoa laajasti ja uudella tavalla tämän päivän työntekijyydestä ja sen ydinkysymyksistä sekä siitä, millaiselle jatkumolle ne pitkällä aikavälillä sijoittuvat. Työryhmän taustalla on mm. Suomen Akatemian tutkimushanke Crafting the Ideal Employee (2009-2012).