Tampereen yliopisto  
Työelämän tutkimuspäivät
In English

Työryhmien kuvaukset, ohjelmat ja abstraktit

Työryhmien yhteenvedot

Valitse listasta työryhmä tai round table -sessio, josta haluat tarkemman kuvauksen. Kuvausten yhteydessä ovat abstraktit, ohjelmat, aikataulut sekä paikkatiedot (pdf-tiedostoina).

Saapuneet yhteenvedot työryhmien annista ovat kuvausten yhteydessä (pdf-tiedostoina).

Kartta työryhmien sijainnista yliopiston kampuksella

Työryhmät

Round table -sessiot


Taloudellisen toiminnan mittaamisen laskennalliset haasteet

Työryhmäkoordinaattorit

Hannele Mäkelä, tohtoriopiskelija, Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu (hannele.makela@uta.fi)
Johanna Heiskanen, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto, johtamiskorkeakoulu (johanna.heiskanen@uta.fi)

  • Aika ja paikka: Perjantai 9.11. klo 12.00–14.30, Linna RH K107
  • Ohjelma ja abstraktit (pdf)
  • Yhteenveto työryhmän annista (pdf)

Yritystoiminnan tehokkuuden mittaaminen on suhteellisen vakiintunut, joskin kasvavan kritiikin kohteeksi joutunut käytäntö. Laskentatoimi 'yritystoiminnan kielenä' viestii yrityksen sidosryhmille tietoa yritystoiminnan tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta. Liiketalouden tutkimuksessa on yritystoiminnan tuloksellisuuden mittaamisen rajoitteisiin ja taloudellisen vastuun painotuksen ongelmiin herätty vuosikymmeniä sitten. Mittaamisen haasteena ovat paitsi mittareiden ongelmat sinänsä, myös käsitteellinen epäselvyys siitä, mitä halutaan mitata. Lisäksi panosten, tuotosten ja vaikuttavuuden väliset suhteet ovat epäselviä. Olennainen kysymys on myös laskentatoimen terminologian eli talouden kielen valtava retorinen painoarvo ja toisaalta informaation vastaanottajien puutteellinen ymmärrys yritysten tilinpäätösinformaatiosta ja sen rajoituksista.

Globaali 'kvartaalitalous' asettaa haasteita työssä jaksamiselle. Yritysten 'tärkein resurssi', henkilöstö, on muiden kiinteiden kustannusten lailla tehostamispaineiden kohteena: vähemmästä pitäisi saada irti enemmän. Henkilöstön hyvinvointiin investointi on välillistä; hyvinvoiva henkilöstö tuottaa enemmän. Kun vallalla on käsitys siitä, että talouskasvun avulla tuotetaan hyvinvointia yhteiskuntaan, on toiminnan taloudellinen tuloksellisuus noussut avainasemaan yritystoiminnan tavoitteena. Tällöin moni humaanimpi näkökulma henkilöstön asemaan jää jalkoihin tai saa välineellisen arvon.

Keskustelua henkilöstön hyvinvoinnista kannattavuuspaineiden keskellä käydään paljon. Haasteena keskustelussa on kuitenkin se, että yrityksen taloutta ja henkilöstön hyvinvointia käsitellään yleensä toisistaan erillisinä. Niistä puhutaan eri kielellä ja niiden mittaamiseen käytetyt menetelmät poikkeavat toisistaan olennaisin osin.

Työryhmässä keskitytään yritystoiminnan tuloksellisuuden ja yritystoiminnan moninaisten vaikutusten mittaamisen haasteisiin, rajoitteisiin ja ratkaisuihin erityisesti laskentatoimen näkökulmasta. Keskusteltavia teemoja voivat olla esimerkiksi mittaamistekniset ongelmat; miten valita sopivat mittarit yritystoiminnan vaikutusten mittaamiseen; mittaako valittu mittari sitä, mitä sen toivotaan mittaavan; entä miten mittareita käytetään yrityksen toiminnan ohjaamisessa? Mitkä ovat laskentatoimen rajoitteet ja mahdollisuudet yritystoiminnan vaikuttavuuden mittaamisessa; ovatko perinteiset laskentamenetelmät riittäviä yritystoiminnan laajempien vaikutusten mittaamiseen? Mitä merkitsevät yritystoiminnan tuotot ja kustannukset, entä yritystoiminnan voitto? Mitkä ovat yritystoiminnan rajat; mitä kaikkea laskelmiin voidaan sisällyttää? Toisaalta toivomme teoreettisempaa keskustelua esimerkiksi siitä, minkälainen rooli henkilöstöllä ylipäänsä taloudelliseen tuloksellisuuteen keskittyneessä yrityksessä on? Entä onko henkilöstön osallistuminen mittaamisprosessiin aito vaikuttamisen ja osallistamisen mahdollisuus, vai alistaako tämä inhimilliset arvot talouden realiteeteille? Mielenkiintoinen teema on myös erilaisten liiketoimintamuotojen mahdollisuudet yritystoiminnan laajempien vaikutusten mittaamiseen; onko henkilöstön rooli olennaisesti erilainen, jos yritystoiminnan tavoitteena on muu kuin taloudellisen voiton tavoittelu?

Työryhmä toivoo ennakkoluulottomia keskustelunavauksia em. teemoista. Kontribuutioksi sopii perinteisen tutkimuspaperin lisäksi vasta kehitteillä olevat ajatukset, mielellään myös liiketaloustieteen ulkopuolelta. Työryhmän tavoitteena on olla mahdollisimman keskusteleva ja vuorovaikutteinen. Myös muiden tieteenalojen edustajat ovat erittäin toivottuja työryhmään.