Tampereen yliopisto  
Työelämän tutkimuspäivät
In English

Posterinäyttely

Posterit järjestetään ryhmiin teemoittain ja ne ovat esillä torstaina ja perjantaina 8.–9.11.2012 Tampereen yliopiston päärakennuksen yläaulassa, juhlasalin edessä. Posterin tekijöille on varattu ohjelmaan erillinen aika esitellä työtään vapaamuotoisesti.

Posterikutsu ja lisätietoja

 

Valitse listasta posteri, josta haluat tarkemman kuvauksen.

 


Työhyvinvointi maatiloilla

Marja Kallioniemi (1) & Hanna-Riitta Kymäläinen (2)
(1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Taloustutkimus
(2) Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Asiasanat: työhyvinvointi, maatalous, viljelijä, rakennemuutos, työolosuhteet

Viime vuosina rakennemuutos on vaikuttanut suomalaiseen maataloustuotantoon ripeässä tahdissa. Euroopan unioniin liittymisen eli vuoden 1995 jälkeen maatilojen määrä on laskenut 36 %, kun 34 409 tilaa on lopettanut tuotannon (Väre, 2012). Vuosien 2000 ja 2007 välisenä aikana maatalous- tai puutarhatyötä tekevien henkilöiden määrä on laskenut viidenneksellä (22 %), kun 40 206 työpaikkaa on hävinnyt alalta (Tike, 2009). Jatkavien tilojen peltoalat ja kotieläinten määrät ovat kasvaneet. Uutta teknologiaa hyödyntäen maatilat toimivat aiempaa tehokkaammin. Tavoitteenamme on arvioida työhyvinvointia maatiloilla. Maatiloilla töitä tekevät ovat muihin ammattiryhmiin verrattuna melko tyytyväisiä työhönsä (Lehto & Sutela, 2008) ja stressiä heillä esiintyi vuonna 2004 vähemmän kuin työssäkäyvillä suomalaisilla keskimäärin (Kallioniemi ym., 2008). Maatiloilla työskentelevät arvostavat työssään vapautta, luonnonläheisyyttä ja työtä eläinten parissa. Lisäksi maaseutu koetaan turvallisena ja mukavana elinympäristönä (Silvasti, 2001). Toisaalta maatalousyrittäjien hyvinvoinnissa on todettu myös negatiivisia piirteitä. Usean tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjien työkyky on alhaisin muihin ammattiryhmiin verrattuna (Peltoniemi, 2005; Saarni ym., 2008; Martelin ym., 2010). Maatalousyrittäjien työpäivät ovat pitkiä: vuosia 2009–2010 koskevan kyselytutkimuksen mukaan maatalousyrittäjämiehet työskentelivät 2 452 h/vuodessa, joka on selkeästi eniten muihin ammattiryhmiin verrattuna (Pääkkönen & Hanifi, 2011). Koneiden ja laitteiden käytöstä huolimatta maataloustyö on edelleen usein fyysisesti rasittavaa (Lehto & Sutela, 2008). Työ maatiloilla on myös vaarallista, mikä ilmenee työtapaturma ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tilastoista (Tilastokeskus, 2011). Onneksi työtapaturmien määrä maatilayrittäjillä on viime vuosina laskenut, mutta määrä (100 000 yrittäjää kohti) on silti yli kaksi kertaa suurempi kuin palkansaajilla keskimäärin (Tilastokeskus, 2011). Vuosina 2006–2009 tapahtui keskimäärin 7 kuolemaa maatilan työtehtävissä (100 000 yrittäjää kohti), kun vastaava luku palkansaajilla oli 1,2 (Tilastokeskus, 2011). Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vuonna 2004 joka neljäs (26 %) maatalousyrittäjä poti voimattomuutta tai väsymystä. Miltei joka viidennellä (19 %) esiintyi unettomuutta tai nukahtamisvaikeuksia (Kallioniemi ym., 2009). Kansainvälisesti tarkastellen viljelijöitä stressaavat erityisesti maatilan taloustilanne, erilaiset säännöt, paperityöt sekä luonnonolosuhteet (Kallioniemi ym., 2011). Saarni ym. (2008) luonnehtivat viljelijöiden tilannetta: tukea on niukasti ja vaatimuksia runsaasti. Useiden eri tutkimusten pohjalta voidaan arvioida, että työhyvinvointi maatiloilla on heikentynyt rakennemuutoksen myötä. Lähdetiedot ovat posterissa ja saatavissa kirjoittajilta.