Tampereen yliopisto  
Työelämän tutkimuspäivät
In English

Posterinäyttely

Posterit järjestetään ryhmiin teemoittain ja ne ovat esillä torstaina ja perjantaina 8.–9.11.2012 Tampereen yliopiston päärakennuksen yläaulassa, juhlasalin edessä. Posterin tekijöille on varattu ohjelmaan erillinen aika esitellä työtään vapaamuotoisesti.

Posterikutsu ja lisätietoja

 

Valitse listasta posteri, josta haluat tarkemman kuvauksen.

 


Moninkertainen kouluttautuminen vastauksena työelämän muutoksiin?

M. Virolainen, M. L. Stenström, P. Vuorinen-Lampila & S. Valkonen
Jyväskylän yliopisto, koulutuksen laitos

Asiasanat: opintoura, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulut, yliopistot

Koulutukseen osallistumismuotojen muutokset ovat monitahoisesti kytköksissä työelämän muutoksiin. Nuorten koulutuksesta työelämään siirtymäpolkujen on todettu moninaistuneen. Yksisuuntaiset siirtymät koulutusasteelta toiselle ovat käyneet harvinaisemmiksi. Opintojen pitkittyminen puolestaan linkittyy opintojenaikaiseen työssäkäyntiin. Samanaikaisesti osa vanhemmista ikäluokista kouluttautuu uuteen ammattiin tai pätevöityy lisää omalla alallaan. Globalisaation työmarkkinoille tuoma epävarmuus, tuotantotapojen muutos, työn osittainen siirtyminen halpatuotannon maihin, toimintojen tehostaminen, tehtävänkuvien monialaistuminen ja vaatimusten nousu luovat uusia koulutustarpeita ja uudelleen kouluttautumisen tarpeita. Koulutustarjonnan monipuolistuminen ja korkeakoulutuksen massoittuminen vahvistavat vaatimusta tutkinno(i)sta työmarkkinoille pääsyn avaimena. Euroopan tasolla elinikäinen oppiminen on nähty koulutuspoliittisena strategiana, joka vastaa työelämän muutosten haasteisiin. Tässä posterissa tarkastellaan Opintourat -tutkimushankkeen tulosten pohjalta moninkertaista koulutusta koulutukseen osallistumisen muotona. Tulokset tuovat esille, miten eri-ikäiset kouluttautujat hyödyntävät koulutusjärjestelmää sopeutuakseen työelämän vaatimusten nousuun. Tutkimuksen kohteena ovat ammatillisen perustutkintokoulutuksen vuonna 2004 aloittaneet, AMK-opinnot vuonna 2003 aloittaneet ja yliopisto-opinnot vuonna 2001 aloittaneet. Aineistona ovat Tilastokeskuksen rekisteriaineistot vuosilta 2001–2008: Opiskelijat-tiedosto, tutkintorekisterit, työssäkäyntitilasto ja väestörekisteri. Tarkasteltujen koulutussektorien aloittajaikäryhmistä on valittu jokaisesta noin 6500 opiskelijan satunnaisotos, jota on seurattu vuoden 2008 loppuun. Tulosten mukaan ammatillisista perustutkinto-opiskelijoista oli 8 % suorittamassa toista tai jopa kuudetta peruskoulun jälkeistä tutkintoa. AMK-opiskelijoista ylioppilastutkinnon jälkeen toista tutkintoa tavoittelee 19 %, kolmatta tutkintoa 5 % ja neljättä-kuudetta tutkintoa 2%. Yliopisto-opiskelijoista puolestaan suoritti seuranta-aikana kaksi tutkintoa 18 %, ja kolme tai neljä tutkintoa pari prosenttia. Moninkertaisessa kouluttautumisessa on koulutusalojen välisiä eroja. Se on ilmiönä rajattu, mutta kiinnostava työelämän ja koulutuksen muutosten heijastaja. Koulutusvalintojen yksilöllisten motiivien selvittäminen edellyttäisikin jatkotutkimusta.