Tampereen yliopisto  
Työelämän tutkimuspäivät
In English

Työryhmien kuvaukset

Valitse listasta työryhmä tai round table -sessio, josta haluat tarkemman kuvauksen. Kuvausten yhteydessä ovat abstraktit, ohjelmat, aikataulut sekä paikkatiedot.

Kartta työryhmien sijainnista yliopiston kampuksella (PDF)

Työryhmät

Round table -sessiot (kutsutut esitelmät)


Ammatillisten lokeroiden muodonmuutokset ja kehittämistyön käytännöt

Karin Filander, yliassistentti, Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö (etunimi.sukunimi@uta.fi)
Lea Henriksson, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö (etunimi.sukunimi@uta.fi)

  • Aika ja paikka:
    Torstai 3.11.2011, klo 14.00–17.00 (Päätalo, B-siipi, Kahveri, 0. krs)
    Perjantai 4.11.2011, klo 09.30–11.15 (tila varattu 09.00–11.30) (Päätalo, B-siipi, Kahveri, 0. krs)
  • Ohjelma ja abstraktit

Kutsumme työryhmään osanottajia, jotka ovat kiinnostuneita tunnistamaan ja vertailemaan ammattien jatkuvuuksia ja muodonmuutoksia (genealogiaa). Kutsumme esiin puheenvuoroja, jotka lähestyvät ammattien, professioiden sekä erilaisten puoli-, osa- ja sekatyyppisten työtehtäväkokonaisuuksien ja työnjaollisten lokeroiden syntymistä ja kukoistusta tai niiden hajaannusta ja kuihtumista. Kutsumme mukaan tutkijoita ja työelämän kehittäjiä, joita kiinnostaa työnjaon laaja spektri: professiot, ammatit ja mukatyön muodot eri ammattialoilla, myös yliopistoissa ja tutkijan maailmassa. Haluamme herättää keskustelua työnjaon suhteista ja rajankäynneistä, merkityskamppailuista, identiteettipolitiikasta ja kilpailevista eetoksista. Olemme kiinnostuneet siitä, miten managerialistinen muutosvyörytys näkyy ja tuntuu työelämän arjessa. Onko suhde ’omaan’ työhön, ammattiin tai asiantuntijuuteen muuttumassa ja miten se muuttuu? Millaisia työhön sitoutumisen tapoja talouden rationaliteetin ohjaamissa työorganisaatioissa syntyy tai tietoisesti synnytetään? Mistä löytyy nykytyöelämän uusi proletariaatti? Millainen suhde tällä proletaarilla on työhön ja sen ehtoihin tai ammattiin ja sen eetokseen?

Olemme työryhmässä siis edelleen epämuodikkaalla tavalla kiinnostuneet ammateista ja professioista modernin yhteiskunnan moraalisen perustan ja eetoksen välittäjinä sekä tulkinnallisina yhteisöinä ja samalla yksilöiden ja ryhmien identiteetin tukipilareina ja kasvun tiloina. Kiinnitämme huomiota sosiaalisiin prosesseihin, jotka liittyvät autonomisen subjektiviteetin ehtoihin työelämässä, jossa kehittämistyön soidinmenojen keskellä profiloidutaan uuden työn retorisiin muotteihin. Halumme tunnistaa ja nostaa esiin sellaisia ammatteihin liittyviä tunnusmerkkejä ja itsestäänselvyyksiä, jotka tulevat huomatuiksi usein vasta silloin, kun ne haastetaan ja kenties menetetään. Tämän tyyppisiä laatuja ovat esimerkiksi Suomessa professionaalisten ammattien katoava sosiaalisen huolenpidon ja välittämisen eetos. Missä määrin näiden laatujen rapautuminen on ajankohtaisten rekrytointiongelmien taustalla?

Haluamme avata tarkastelunäkökulmaa kehittämistyön retorisista ja päivänpolttavista soidinmenoista myös ammattien ja professioiden historialliseen perimään, ammatillisuuden kerrostumiin ja työnjaollisten lokeroiden rajanvetoihin ja siirtymiin. Olemme kiinnostuneet esimerkiksi siitä, miten koulutus- ja kasvatus- tai terveys- ja sosiaalialan ammattien järjestelmässä eli ihmistyön ekologiassa ja sen työnjaollisissa lokeroissa on rakennettu kotoperäisiä me-identiteettejä, suomalaisuutta tai hyvinvointivaltion eetosta. Pohjoismaisen universalismin periaatteena on ollut ylläpitää yhteiskuntaa, joka purkaa luokkaperusteista köyhistä huolehtimista, mutta miten nämä arvot mahtavatkaan elää tämän päivän eurooppalaistuvassa politiikassa ja sen jalkauttamisen käytännöissä.

Kehittämisteknologioin luotu työorganisaatio- tai projektikohtainen keinoyhteisöllisyys peräänkuuluttaa hyödyntämistä, sitouttamista ja tuotteistamista samanaikaisesti kun se romuttaa vastakuvaansa, ammattien ja professioiden perinteisiä linnakkeita ja vastuunkantoa sekä kyseenalaistaa professionaalista ’hyvää’. Miten käy vakituisten linnakkeiden haltijoille ja puolustajille? Miten he jaksavat ja motivoituvat? Yliopistoissa työelämälähtöisyys on muokkaamassa tutkijaopettajista jonkinlaisia kotoperäisiä ’ammatinvalinnanohjaajia’, joiden vastuun rajoja yritetään venyttää yliopiston perustyöstä opiskelijoiden elämänhallinnasta, työllistymisestä ja opintojen etenemisestä huolehtimiseen.

Työelämässä kaivataan yhä enemmän myös niin sanottuja epätyön ja mukatyön monialaisia generalisteja, mutta millaisin ehdoin heidän asemansa ja eetoksensa rakentuvat. Mihin moniosaajat, muka- ja sekatyöläiset kiinnittyvät ja mikä heitä kantaa? Miten uudenlaiset ’venytetyt’ työkompositiot rakenteistuvat erilaisilla työpaikoilla? Millaisia työllistäjiä ja identiteettisatamia pätkätyöt ovat? Voiko muka- tai sekatyöläisellä tai akateemisella pätkätyöläisellä olla työeetos ja mistä se kumpuaa? Mitä työvoimapolitiikan varaan rakennetut sosiaaliset työmarkkinat tai yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen varaan rakennetut työmarkkinat merkitsevät työntekijöiden ja ammattilaisten eettisinä ja moraalisina asentoina. Miten ihmistyön arvot erilaisissa ammateissa ja työnjaon lokeroissa tuotteistetaan tänä päivänä ja mihin työntekijät tässä kaupassa kiinnittyvät?