Työryhmien kuvaukset

Valitse listasta työryhmä tai round table -sessio, josta haluat tarkemman kuvauksen. Kuvausten yhteydessä ovat abstraktit, ohjelmat, aikataulut sekä paikkatiedot.

Kartta työryhmien sijainnista yliopiston kampuksella (PDF)

Työryhmät

• Ammatillisten lokeroiden muodonmuutokset ja kehittämistyön käytännöt
• Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus
• Kriittisiä näkökulmia työelämätutkimukseen Suomessa ja Euroopassa
• Lähijohtajuuden, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden väliset yhteydet työyhteisössä
• Moninaistuva työelämä, monenlaiset työntekijät
• Moninaisuus ja tasa-arvo suomalaisessa ja eurooppalaisessa työelämässä
• Nuorten aikuisten työolot, työmarkkina-asema ja perhe-elämä
• Quality of work, work organization and well-being
• Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen – millä keinoilla se tehdään?
• Työelämän tila ja sen tietopohja
• Työhön osallistuminen ja työurien kestävyys – pidemmiksi, paremmiksi vai miksi?
• Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkina-marginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus
• Työn uusi ruumiillisuus
• Valta, kontrolli ja johtajuus asiantuntijaorganisaatioissa
• Vastuullisuus ja eettisyys työelämän suhteissa

Round table -sessiot (kutsutut esitelmät)

• Globaalit markkinat, globaali ay-liike? (round table -sessio)
• Tapaus työelämä, ja voiko sitä muuttaa? (round table -sessio)

---

Nuorten aikuisten työolot, työmarkkina-asema ja perhe-elämä

Juhani Pekkola, tutkimusjohtaja, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala (etunimi.sukunimi@kyamk.fi)
Valdemar Kallunki, projektipäällikkö, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala (etunimi.sukunimi@kyamk.fi)

• Aika ja paikka:
  Torstai 3.11.2011, klo 14.00–17.00 (Päätalo, RH C2)
  Perjantai 4.11.2011, klo 09.00–11.30 (Päätalo, RH C2)
• Ohjelma ja abstraktit

Kaikissa Euroopan maissa olemme tilanteessa, jossa syntyvyys on ollut alhainen jo vuosikymmenten ajan ja alittaa uusiutumiskynnyksen. Tämän seurauksena useimmissa valtioissa työmarkkinoilta poistuva ikäkuokka ylittää saapuvan ikäluokan koon. Olemme siirtyneet luonnollisesta väestön ja työvoiman kasvusta supistuvaan prosessiin, joka ilmenee huoltosuhteen heikentymisenä sekä kustannuskriisinä ja työmarkkinoilla vaatimuksina työurien pidentämisestä ’molemmista päistä ja keskeltä’. Keskustelua kestävyysvajeen perusteista, kansakunnan ylikuluttamisesta, on tarpeen käydä, sillä ikääntymisen ja huoltosuhteen heikentymisen seuraukset ovat vääjäämättömät.

Työelämän yleinen ominaisuus on kiire. Kiire on jo nuorten ongelma. Kun ainakaan näkyvillä ei ole nuorison yhteiskunnallista kapinaa, nuoret pyrkivät pääsääntöisesti kuuliaisina toteuttamaan heille asetetut opiskelu- ja muut työmarkkinatavoitteet. On mahdollista, että nuoret ikäluokat joutuvat aikaisempaa suuremman kulutuksen kohteeksi samalla kun heidän työuraansa suunnitellaan rakenteellisia pidennyksiä. Onko tämä mahdollista? Millaista on nuorten aikuisten hyvinvointi? Hukkuuko työn ja perheen yhteensovittaminen tai toivotun lapsiluvun saavuttaminen – kansakunnan elinvoiman edellytys ? lyhyen aikavälin vaatimusten alle? Johtaako nuorisotyöttömyys ja toisaalta tehostettu työelämä pysyvään työmarkkina-asemien ja yhteiskunnalliseen polarisaatioon jo varhaisissa ikävaiheissa? Onko työmarkkinoiden ulkopuolelle tai reunoille jääminen ongelma vai onni sosiaalivaltiossa?

Työryhmässä pohditaan nuorten aikuisten (+/- 17–30-vuotiaiden) asemaa työmarkkinoilla. Tarkastelun kohteeksi tulevat erityisesti perhe-elämän ja väestön uusintamisen näkökulmasta nuorten aikuisten

1. työolosuhteet
2. työelämän laatu
3. ajankäyttö
4. työmarkkinoille siirtyminen
5. työmarkkina-asema
6. jaksaminen
7. hyvinvointi

Toivottavia ovat kansallisten arvioiden ohella tarkastelut, joissa nuorten aikuisten asemaa työssä arvioidaan kansainvälisin vertailuin. Toivottavia ovat kontribuutiot, joissa työelämän ominaisuuksia tarkastellaan sekä työmarkkinoiden vaateiden että nuorten preferenssien näkökulmista.

Aihetta käsitellään kirjallisten ja suullisten esitysten pohjalta.

Työryhmä mahdollistaa synergioiden rakentamisen työelämän tutkimuksen ja nuorisotutkimuksen välille tarkasteltavana olevan ikäryhmän välityksellä. Työelämän tutkimus saattaa hyötyä nuorisotutkimuksen kulttuurisista näkökulmista ja nuorisotutkimuksen piirissä tieto työelämän tutkijoiden lähestymistavoista kasvaa. Toivottavasti teema innostaa tutkijoita teorian kehittämiseen ja kansainvälisiin vertailuihin, joita myös tarjolla olevat empiiriset aineistot mahdollistavat.

Abstraktien lähettämisessä ja työskentelyn aikataulussa ja muodoissa noudatetaan Työelämän tutkimuspäivien ohjeita.