Työryhmien kuvaukset

Valitse listasta työryhmä tai round table -sessio, josta haluat tarkemman kuvauksen. Kuvausten yhteydessä ovat abstraktit, ohjelmat, aikataulut sekä paikkatiedot.

Kartta työryhmien sijainnista yliopiston kampuksella (PDF)

Työryhmät

• Ammatillisten lokeroiden muodonmuutokset ja kehittämistyön käytännöt
• Henkilöstöjohtaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus
• Kriittisiä näkökulmia työelämätutkimukseen Suomessa ja Euroopassa
• Lähijohtajuuden, työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden väliset yhteydet työyhteisössä
• Moninaistuva työelämä, monenlaiset työntekijät
• Moninaisuus ja tasa-arvo suomalaisessa ja eurooppalaisessa työelämässä
• Nuorten aikuisten työolot, työmarkkina-asema ja perhe-elämä
• Quality of work, work organization and well-being
• Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen – millä keinoilla se tehdään?
• Työelämän tila ja sen tietopohja
• Työhön osallistuminen ja työurien kestävyys – pidemmiksi, paremmiksi vai miksi?
• Työmarkkinoiden ja työvoimapolitiikan sekä työmarkkina-marginaaleissa saatujen kokemusten tutkimus
• Työn uusi ruumiillisuus
• Valta, kontrolli ja johtajuus asiantuntijaorganisaatioissa
• Vastuullisuus ja eettisyys työelämän suhteissa

Round table -sessiot (kutsutut esitelmät)

• Globaalit markkinat, globaali ay-liike? (round table -sessio)
• Tapaus työelämä, ja voiko sitä muuttaa? (round table -sessio)

---

Työhön osallistuminen ja työurien kestävyys – pidemmiksi, paremmiksi vai miksi?

Päivi Husman, teemajohtaja, Työterveyslaitos, Ratkaisujen kehittäminen / Työhön osallistuminen ja kestävä työura (etunimi.sukunimi@ttl.fi)
Minna Janhonen, tutkija, Työterveyslaitos, Työyhteisöt ja -organisaatiot / Työyhteisön voimavarat (etunimi.sukunimi@ttl.fi)

• Aika ja paikka:
  Torstai 3.11.2011, klo 14.00–16.50 (tila varattu 14.00–17.00) (Päätalo, LS C5)
  Perjantai 4.11.2011, klo 09.00–11.20 (tila varattu 09.00–11.30) (Päätalo, LS C5)
• Ohjelma ja abstraktit

Työryhmässä tarkastellaan viime vuosina jälleen kerran yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti noussutta työhön osallistumisasteen parantamisen ja työurien pidentämisen tematiikkaa. Suomessa aihealue kietoutuu kysymykseen julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamisesta. On esitetty, että tämä voidaan toteuttaa joko eläkeikää nostamalla tai työelämän laatutekijöihin vaikuttamalla. Pyrkimyksenä on, että ihmiset jaksavat, haluavat ja pystyvät jatkamaan pidempään työssä. Kysymys ei ole pelkästään kansallinen vaan yleiseurooppalainen. Demografisen muutoksen vuoksi myös työssä oleva väestön osa ikääntyy ja työelämään astuvat ikäluokat ovat eläköityviä pienempiä. Paine lisätä työhön osallistumista kaikissa työikäisissä ryhmissä ja pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta, kasvaa koko ajan.

Työryhmän tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä työurien pidentämiseen ja niiden laadulliseen parantamiseen liittyvistä kysymyksistä. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi pärjää ihan mukavasti työurien pituutta ja työhön osallistumisen astetta tarkasteltaessa. Kuitenkin kansallisella tasolla ollaan huolestuneita siitä, miten hyvinvointivaltion palvelut pystytään jatkossa turvaamaan.

Ryhmän teema-alue, työurat ja työhön osallistuminen, kattavat monia tieteenaloja ja tieteellisiä keskusteluja. Näkökulma voi olla niin yhteiskunnan, työorganisaation tai työyhteisön kuin yksilönkin tarpeesta lähtevä. Esitykset voivat olla laaja-alaisia tai suppeammin asiaa tarkastelevia. Aihetta voidaan lähestyä esim. seuraavista lähtökohdista: pitääkö työuria pidentää ja keiden kannalta pidentäminen on suotuisaa? Ovatko eheät, katkottomat ja pitkät työurat nykyisessä ja tulevassa työelämässä mahdollisia – ja kenelle? Tarvitseeko työura käsitteenä uudistamista? Voiko työelämän laatutekijöitä kehittämällä torjua parjatun ja pelätyn eläkeiän nostouhan? Mitä uudenlaiset työn tekemiset ajat, paikat, tavat, muodot ja rakenteet tarkoittavat työhön osallistumisen mahdollistumisen tai hankaloitumisen näkökulmasta? Miten työelämän pitää muuttua, että erilaisilla työkyvyillä ja työn tekemisen edellytyksillä varustetut henkilöt voivat osallistua työelämään?

Työryhmään toivotaan esimerkiksi edellä mainittuja teemoja käsitteleviä, teoreettisesta ja / tai empiirisestä näkökulmasta aihetta lähestyviä esityksiä. Niin tutkimus- kuin kehittämishankkeet, laadulliset ja määrälliset tulokulmat kuin myös mittari- ja metodologia paperit ovat tervetulleita. Ryhmätyöskentelyn pääpaino on osallistujien alustuksissa ja niiden kommentoinneissa ja keskustelussa. Työryhmää on kaavailtu yksi-, tarvittaessa kaksipäiväiseksi.