Tampereen yliopisto  
Työelämän tutkimuspäivät
In English

Posterinäyttely

Posterit järjestetään ryhmiin teemoittain ja ne ovat esillä torstaina ja perjantaina 3.–4.11.2011 Tampereen yliopiston päärakennuksen yläaulassa, juhlasalin edessä. Posterin tekijöille on varattu ohjelmaan erillinen aika esitellä työtään vapaamuotoisesti.

Posterikutsu ja lisätietoja

Valitse listasta posteri, josta haluat tarkemman kuvauksen (abstraktin)


Strategia- ja henkilöstölähtöinen johtamisen työajanseuranta

Hannele Laaksonen
Vaasan kaupunki, koti- ja laitoshoito, Ikäkeskus

Asiasanat: toimintolaskenta, työajanseuranta, voimistava johtaminen

Toimintolaskentaa käytetään palvelujen tuotteistamisessa siten, että työajanseurannan kautta selvitetään, mihin toimintoihin työaika kuluu ja määritellään kustannukset toteutuneen työajan mukaan. Työajan seurannan kautta nähdään mahdolliset epäkohdat työajan käytössä. Perinteisessä johtamisen toimintolaskennan työajanseurannassa ei kiinnitetä huomiota johtamisen sisältöön vaan työaikaa mitataan esim. henkilöstöhallintoon, taloushallintoon, kokouksiin ja matkoihin käytetyn ajan kautta.. Tässä esityksessä mallinnetaan Voimistavan johtamisen toimintolaskenta strategisen johtamisen ja henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Johtaminen on jaettu neljään osa-alueeseen, tavoitteellisuus, kehittäminen, rohkaisu ja huolehtiminen.

Perinteinen toimintolaskenta kuvaa johtoryhmässä tai muissa vastaavissa ryhmissä työskentelyn tunteina, mutta voimistavan johtamisen toimintolaskennassa työajan seuranta tehdään kokouksen sisällön mukaan, mitä asioita kokouksessa käsitellään. Siten kokouksen sisältö voi jakaantua jopa kaikkiin neljään voimistavan johtamisen alueeseen. Perinteisessä toimintolaskennassa esimerkiksi koulutus on omana osa-alueenaan, mutta voimistavan johtamisen toimintolaskennassa koulutus sijoittuu sisällön mukaan huolehtimisen alueelle, jos koulutuksessa käsitellään esimerkiksi työturvallisuuden edistämistä. Voimistavan johtamisen työajan seurannan tulokset voivat eri vuodenaikoina ja eri yksiköissä painottua hieman eri tavalla riippuen toiminnan ja palvelutuotannon muutoksista, kehittämisestä ja muista tekijöistä.

Kehitettyä voimistavan johtamisen työajanseurantaa on testattu viidellä saman organisaation esimiehellä syksyllä 2010. Työajanseurantaa toteutettiin kaksi viikkoa ja jokainen esimies merkitsi työajan päivittäin 15 minuutin tarkkuudella. Testaukseen osallistuneiden esimiesten työaika jakaantui voimistavan johtamisen osa-alueille seuraavasti: kehittäminen 55%, huolehtiminen 21%, tavoitteellisuus 12% ja rohkaisu 3%. Kehittämisen osa-alueen dominoiva rooli on ymmärrettävää, koska kyseinen organisaatio on vahvasti kehittämisen edelläkävijä.

Voimistavan johtamisen työajanseurannan avulla nähdään toiminnan sisältö uudella tavalla verrattuna perinteisen johtamisen työajan seurannan osa-alueisiin ja tätä kautta työajan seurannan mielekkyys ja oman työn kehittämismyönteisyys kasvavat. Työajan seurannan tulosten perusteella esimiehet voivat itse hyvin nopeasti nähdä, miten he toteuttavat voimistavaa johtamista, mitkä alueet painottuvat heidän johtamisessa eniten ja mihin alueisiin heidän pitäisi tulevaisuudessa keskittyä enemmän.