Etusivu

Kirjoittajan
itsearviointi

Kirjoittamisprosessi

Tutkimus- ja
ajatteluprosessi

Tieteellisen tekstin
lajit

Kirjoittamisongelmien
syitä

Kirjallisuutta ja linkkejä

Tieteellisten tekstien
popularisointi

Palautteenantajan
muistilista

 


Kuinka kehittyä kirjoittajana?


Kirjoittajana kehittymisen avainasioita ovat

  • itsetuntemus ja itsearviointi
  • kirjoittaminen määrällisesti paljon ja laadullisesti erilaisia tekstejä
  • selkeiden tavoitteiden asettaminen välitavoitteineen ja aikataulujen laatiminen
  • palautteen hankkiminen omista teksteistä kirjoitusprosessin eri vaiheissa
  • lukeminen ja tekstien kriittinen analysointi.

Itsetuntemukseen kuuluu omien kykyjen ja tottumusten tiedostaminen: Millaisten tekstien kirjoittamisesta on kokemusta? Millaisissa kirjoitustehtävissä on onnistunut? Kuinka on tottunut työskentelemään?

Itsearviointiin on tarjolla erilaisia harjoituksia. Esimerkkejä:

  1. Arvioi itseäsi kirjoittajana. Mitkä ovat vahvuuksiasi? Mitkä ovat kehittämisalueitasi? Tee itsearviointi kirjallisesti.
     
  2. Laadi miellekartta eli mind map siitä, millainen olet kirjoittajana. Aloita mielikuvasta.

    Höystä kuvaa ideoilla, tavoitteilla ja ongelmilla, joita mielikuva aktivoi ajatuksissasi.

    Pohdi itsenäisesti ja kerää kirjallisuudesta keinoja, joilla toteutat ideoita, saavutat tavoitteita ja ratkaiset ongelmia.

    Harjoitus 2 on mukailtu Anja Alasillan teoksesta Näin kirjoitat tehokkaasti. Viestintäopas työelämän kirjoittajille. Inforviestintä Oy. Helsinki 1999.
     
  3. Etsi käsiisi Irma Lonkan ym. teos Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. (Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 54. Yliopistopaino. Helsinki 1996.) Täytä teoksen sivuilta 55–56 löytyvä kysely ”Kirjoittamista koskevia käsityksiä” ja tutki kyselyyn liittyvä taustamateriaali sivuilta 57–63.

Kannattaa pyrkiä kirjoittamaan mahdollisimman paljon erilaisia tekstejä. Näin kirjoittamistyöhön tulee rutiinia.

Kirjoitustehtävät kannattaa jakaa osiin ja osatavoitteisiin. Tällä tavoin ratkaistavana on yhden suuren ongelman sijaan pienempiä ongelmia.

Aikataulujen laatimisesta on aina hyötyä. Kirjoittamiseen saa aikataulujen avulla ryhtiä.

Kirjoittamisprosessin eri vaiheissa on hyvä pyytää tekstistään palautetta. Tällöin on tärkeää yksilöidä ne asiat, joista haluaa saada palautetta. Kirjoittaja itse ratkaisee, kuinka ottaa saamansa palautteen huomioon.

Lukeminen ja tekstien kriittinen analysoiminen tukee myös omien tekstien kirjoittamista, sillä erilaisten tekstien ja tyylilajien kattava tuntemus antaa hyvät valmiudet työstää omia tekstejä.

Lähteet

Alasilta, Anja: Näin kirjoitat tehokkaasti. Viestintäopas työelämän kirjoittajille. Inforviestintä Oy. Helsinki 1999.

Lindblom-Ylänne, Sari – Wager, Maarit: Tieteellisten opinnäytetöiden ohjaaminen. – Lindblom-Ylänne, Sari – Nevgi, Anne (toim.): Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. 1.–2. painos. WSOY. Helsinki 2003. S. 314–325.

Lonka, Irma – Karvonen, Pirjo – Leino, Pirkko: Taitava kirjoittaja. Opiskelijan opas. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Oppimateriaaleja 54. Helsinki 1996.

Pääkkönen, Irmeli – Varis, Markku: Kriittinen lukutaito. Finn Lectura. Helsinki 2000.