imagemap
muistatko?1918-40 etusivu

1938
Pääsivu
Jouni Keskinen

Paljon porua patsaista

[TALOJA NOUSEE KUIN SIENIÄ SATEELLA]  [PALJON PORUA PATSAISTA]

Kirjastonjohtajan valinta

Kunnallispolitiikassa kiistaa aiheuttavat mm. kirjastonjohtajan vaali ja patsashankkeet. Tampereen kirjastonjohtajaksi oli kaupunginvaltuuston äänestyksessä 21. Syyskuuta 1937 valittu sosialidemokraattisen enemmistön äänin työväenopiston johtaja Reino Oittinen. Oittisella kyllä oli tehtävään suositeltu korkeakoulusivistys muttei kokemusta kirjastoalalta. Niinpä vaalista valitettiinkin maaherralle, joka kumosi vaalituloksen koska Tampereen kaupunginkirjaston sääntöjen 3§ mukaan hakijalta edellytettiin kirjastoalan tuntemusta. Kirjastonjohtajan vaali oli näin järjestettävä uudestaan. Lopulta kokouksessaan joulukuun 13. 1938 valtuusto äänesti toisen kerran kirjastonjohtajasta ja tällä kertaa eniten ääniä sai ensimmäisessä äänestyksessä toiseksi tullut filosofian tohtori Uuno Saarnio Turusta. Vaalista syrjäytetystä Reino Oittisesta tuli myöhemmin Kouluhallituksen pääjohtaja.

Kiistaa patsashankkeista

Kurun muistomerkkikilpailun satoa

Kurun muistomerkkikilpailuun tulleita ehdotuksia. Kuva: Aamulehti 25.4.1938, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Paljon keskustelua aiheutti myös kysymys Kurun haaksirikon muistomerkistä. Muistomerkin suunnittelusta oli järjestetty kilpailu jo 1937, mutta ehdotukset eivät olleet tyydyttäneen kaupunginvaltuustoa. Niinpä 1938 toimeenpantiin kilpailu niiden 4 kuvanveistäjän kesken, joiden työt oli ensimmäisestä kilpailusta palkittu tai lunastettu. Uusintakilpailun sääntöjen mukaan työ oli annettava kilpailun voittajan suoritettavaksi. Tälläkään kertaa valtuusto ei kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen edes voittaneen Yrjö Liipolan kilpailuehdotukseen. Niinpä Liipolan tehtäväksi annettiin vielä kehitellä luonnostaan ja laatia siitä parannettu yksityikohtainen luonnos. Samalla valtuusto joutui luopumaan alkuperäisestä tavoitteestaan saada muistomerkki valmiiksi onnettomuuden 10-vuotispäiväksi 7.9.1939. Valtuuston kokouksessa 13.12 patsasluonnosta edelleen arvosteltiin, mutta mitään varsinaisia muutosehdotuksia ei tehty. Koska kaupunki oli patsaskilpailun säännöissä sitoutunut tilaamaan työn voittajalta ei valtuustolla ollut muita vaihtoehtoja kuin tilata patsas Liipolalta. Lopulta Liipolan suunnittelema muistomerkki paljastettiin Näsinkalliolla 11 vuotta onnettomuuden jälkeen 7.9.1940.

Toinen kiistaa herättänyt patsashanke oli kauppaneuvos Rafael Haarlan ennen kuolemaansa tekemä aloite marsalkka Mannerheimin patsaan saamiseksi Tampereelle. Patsasta varten oli jo laadittu suunnitelma 4 metrin korkuiselle jalustalle sijoitettavasta 3 metriä korkeasta seisovasta Mannerheimista. Rintamamiesyhdistys esitti patsaan sijoittamista Hämeenkadun, Hatanpäänvaltatien ja Koskikadun muodostamalle kolmionmuotoiselle alueelle. Asemakaavaosasto piti kuitenkin parempana paikkana Pyynikintoria tai Rautatientorin puistoa. Jälkimmäisen kannalla oli myös poliisimestari. Valtuustossa uutena paikkana esitettiin Koskipuistoa Hämeensillan ja Verkatehtaan välisellä alueella. Lopulta tästä paikasta päästiinkin yksimielisyyteen kaupunginhallituksen joulukuun kokouksessa. Evert Porilan veistämä patsas oli tarkoitus paljastaa vuoden 1940 alussa, mutta sota siirsi paljastusta ja jatkosodan jälkeen Mannerheim kielsi patsaan paljastamisen ennen kuolemaansa. Kun paljastusta Mannerheimin kuoleman jälkeen alettiin uudelleen suunnitella, herätti se vastustusta SKDL:ssä ja lopulta valkoisen kenraalin patsas päätyi monien vaiheiden jälkeen siihen aikaan syrjäiselle kalliolle Vehmaisiin, josta Mannerheim oli seurannut Tampereen valtausta.

Mannerheimin patsasluonnoksia

Luonnoksia Mannerheimin patsaaksi. Kuva: Aamulehti 12.8.1939, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Hanke talviurheilukeskuksen saamiseksi Tampereelle

Jo syksyllä 1937 kaupunginhallitus oli käsitellyt urheilulautakunnan esitystä Vuoreksen vuoren alueen hankkimisesta kaupungille talviurheilukeskukseksi. Alueen lunastaminen kohtasi kuitenkin vaikeuksia, joten siitä päätettiin luopua. Sen sijaan asetettiin komitea suunnittelemaan talviurheilukeskusta ja "kohtuulliset vaatimukset täyttävää hiihtomäkeä" Kaupinojan kansanpuistoon. Syksyllä komitea teki mm. retken Lahteen Lahden hiihtomäkeen tutustumista varten.

Tampereen muita tapahtumia 1938:

  • Tampere-Seura perustettiin ja se alkoi julkaista Tammerkoski-lehteä. Seuran ensimmäisiä toimia oli mm. kampanja uuden Tampereen läänin perustamisen puolesta.
  • Tulipalossa vaurioitunut Aleksanterin kirkko korjattiin
  • Tampereen palolaitos täytti 40 vuotta 5.7.1938
  • Tampereen sähkölaitos täytti 50 vuotta 15.11.1938
info haku etusivu vuosi 1918 vuosi 1919 vuosi 1920 vuosi 1921 vuosi 1922 vuosi 1923 vuosi 1924 vuosi 1925 vuosi 1926 vuosi 1927 vuosi 1928 vuosi 1929 vuosi 1930 vuosi 1931 vuosi 1932 vuosi 1933 vuosi 1934 vuosi 1935 vuosi 1936 vuosi 1937 vuosi 1938 vuosi 1939 vuosi 1940