Markus Alvalahti
Aurinko paistaa ja talous kasvaa
[AURINKO PAISTAA JA TALOUS KUKOISTAA] [VUODEN 1918 VARJO HÄLVENEE]
Kylmä talvi, kuuma kesä
Lapsia puistossa kioskilla lämpimänä kesänä 1937. Kuva: Aamulehti 7.7.1937, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
|
Talvella oli kylmää. Tammikuun keskilämpötila oli lähes -6 astetta ja helmikuussa pakkanen laski -9 asteeseen, jolloin kuukausi oli eräs ajanjakson kylmimpiä. Vuoden kylmin päivä oli 10. helmikuuta, jolloin mitattiin -26 asteen pakkanen. Maaliskuussa jo hellitti ja huhtikuu
1937 oli ajanjakson lämpimin heti vuoden 1921 jälkeen. Pyhäjärven jäät sulivat huhtikuun lopulla ja Näsijärven 2.5. Toukokuussa nautittiin jo yli +12 asteen lämmöstä. Kesä 1937 jäi tamperelaisten mieliin eräänä ajanjakson 1918-1940 parhaimmista. Kesä- ja heinäkuut olivat mitä parhaimmat eikä helle hellittänyt vielä elokuussakaan, jolloin mittari näytti keskimäärin +19 astetta. Kesäkuun viimeisen päivän +30 astetta jäi koko vuoden korkeimmaksi lämpötilaksi. Kun sadettakin tuli taivaalta kesän aikana vain n. 70 mm, tarjoutui kesäisille riennoille mitä ihanteellisimmat olosuhteet. Olihan koko
vuodenkin keskilämpötila, +5,6 astetta, reilusti keskimääräistä korkeampi. Kuuma ja kuiva kesä aiheutti järvien n. metrin suuruisen vedenpinnan laskun, mikä molempien kohdalla korjautui myöhemmin syksyllä normaalille tasolleen. Syksy saapui nopeasti ja lokakuuhun mennessä elohopea laski lähes +6 asteeseen. Marraskuu oli vain hieman plussan puolella, mutta joulukuussa
Tampereella nautittiin kunnon pakkasista: lähes -8 astetta hipovat
lukemat kertovat, että kyseessä oli ajanjakson toiseksi kylmin
joulukuu. Järvetkin jäätyivät samaan aikaan 9.12.
|
Hurja väestönlisäys
Alueliitosten vuoksi Tampereen väkimäärä kasvoi todella rajusti. Vuoteen 1936 nähden kasvua tuli noin 15 000 ja Tampereen asukasluku oli nyt noin 73 000. Kasvusta suuri osa on siis selitettävissä
laajojen alueliitosten seuraukseksi, mutta kasvua tapahtui muutenkin. Muuttoliike sekä luonnollinen väestönkasvu myös kasvattivat asukaslukua. Jos alueliitosten tuoma väenlisäys eliminoidaan,
saadaan Tampereen kasvuksi ajanjaksolle suhteellisen korkea, noin 3 000 henkeä vuodessa. Luonnollinen väestönlisäys (syntyneitä enemmän kuin kuolleita) oli 190 eli suhdelukuna 2,68/1 000 as. Tätä
korkeampi suhde on ollut ennen vuotta 1937 vain 1930 (3,98) ja 1928 (2,7). Toisaalta imeväiskuolleisuudessa tapahtui siirtyminen huonompaan suuntaan, mikä saattoi johtua uusien kaupunginosien liittämisestä. Suhdeluku 6,86 % (alle 1-vuotiaita kuolleita/100 syntynyttä) ylittyi edellisen kerran vuonna 1929 (8,7 %).
Yleisimmät kuolinsyyt Tampereella olivat tuberkuloosi (135 kpl), sydänviat (101) ja syöpätaudit (86). Vaaralliset tarttuvat taudit sen sijaan vaativat Tampereella todella vähän uhreja.
Esimerkiksi kevään tulirokkoepidemia vaati vain yhden uhrin, samoin kuin lavantauti, polio, ja kurkkumätä. Sukupuolitauteja todettiin 428 kpl mikä oli vähemmän kuin puolet vuosikymmenen alun määristä. Kaupungin puolesta järjestetty hoito ja sukupuolitautien vastustustyö tuottivat siis erinomaisia tuloksia. Vuoden 1937 terveystilannetta viranomaiset kutsuivatkin hyväksi.
Talouden suotuisat näkymät
1930-luvun alun lamakausi oli jo taaksejäänyttä elämää.
Teollisuustuotanto kasvoi, konkurssien määrä väheni ja rahaa oli
enemmän käytössä. Asuntojakin tuotettiin vuonna 1937 Tampereella
ennätystahtia: peräti 640 kpl. Uusista asunnoista yhden tai kahden
huoneen asuntoja oli 470 kpl. Teollistyöntekijöitä Tampereella oli
n. 20 000 ja ympäristökunnat mukaanlukien n. 23 000. Tampereen
yhteenlasketun teollisuustuotannon bruttoarvo oli huikeat
1 569 403 000 markkaa. Vuoden 1995 markan arvoon (jatkossa suluissa)
suhteutettuna tämä vastaa yli 2,5 miljardia markkaa. Talouden noususta huolimatta
työttömyyttäkin esiintyi ja alueliitosten vuoksi se jopa lisääntyi hieman.
Työnvälitys- ja työttömyysmenot kasvoivat vuodesta 1936 peräti 1 082 000 markalla
(nyk. 1 734 528 mk) ja olivat vuoden 1937 lopulla 7 163 300 mk (11 489 933 mk).
|
Työhakemuksia täytettiin yli 10 000 kpl eli lisäystä vuoteen 1936 nähden tapahtui n. 33 %.
Suhteellisesti 100 työpaikkaa kohden oli 199 hakijaa. Työttömyys oli suurempaa
miesten kuin naisten joukossa. Vaikka työttömyys oli hyvin kausiluontoista, niin erot ovat silti hyvin selviä. Työnvälitystoimiston tilastojen mukaan miehet jättivät työhakemuksia 7 296 kpl ja heille tuli
vuoden aikana tarjolle yhteensä 2 532 työpaikkaa. Naiset jättivät 3 019 hakemusta ja paikkoja heille
oli tarjolla 2 630 kpl. Vaikka vapaita työpaikkoja ilmoitettiin yli 5 000, niin
paikoja täytettiin vain 3 777 kpl. Tämä oli alhaisin määrä sitten vuoden 1929. Erityisesti
kaivattiin ammattitaitoista työvoimaa sekä valiteltiin naispuolisen työvoiman puutetta erilaisia maa- ja kotitaloustehtäviä silmälläpitäen.
Kaupungin menot kokonaisuudessaan olivat 134 208 300 mk (215 270 113 mk)
ja kasvua edellisestä vuodesta lähes 32 miljoonaa markkaa. Onneksi
menot pysyivät tuloja pienempinä. Kaupungin tulot vuonna 1937 olivat
138 298 300 mk (221 830 473 mk) ja kasvua edellisestä vuodesta noin
35 miljoonaa markkaa. Kaupungille eniten tuloja toivat erilaiset verot,
yhteensä 57 108 100 mk (91 601 392 mk). Tosin kaupunginvoudin ilmoituksen
mukaan läntiseltä esikaupunkialueelta meni ulosottoon veroja ja maksuja
lähes 8 000 verolipun verran. Vaikka tähän osattiinkin varautua, niin
määrä yllätti suuruudellaan. Muista tulonlähteistä mainittakoon
kaupungin liikeyritysten tuotto 10 125 300 mk (16 240 981 mk) ja
terveydenhuollon aloilta saadut tulot 5 806 900 mk (9 314 267 mk).
|
Satamatyöt sujuivat vilkkaasta Naistenlahden satamassa talouskasvun vuonna 1937. Kuva: Aamulehti 18.7.1937, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
|
|
