imagemap
muistatko?1918-40 etusivu

1936
Pääsivu
Riku Virtanen

Alueliitosvalmisteluja ja kaavamuutoksia

[ALUELIITOSVALMISTELUJA JA KAAVAMUUTOKSIA]  [TALOUSELÄMÄ VIRKEÄTÄ]  [TAUDIT VAIVASIVAT KANSAA] 

Esikaupunkialueiden liitoskysymys

Ajatus yhdistää Pohjois-Pirkkalan pitäjään kuuluvat läntiset esikaupunkialueet Tampereeseen tuli valtioneuvostolta. Tampereen kaupunki vastusteli aluksi ajatusta, ja anoi , että jos liitos on toteutettava niin siihen olisi sisällytettävä myös Ylöjärven puolelle muodostuneet Lielahden ja Pohtolan esikaupunkialueet. Valtioneuvosto ei tätäpyyntöä kuitenkaan huomioinut. Lielahden liitoskysymys luvattiin ottaa myöhemmin erillisenä esille, kunhan ensin on hoidettu Pohjois-Pirkkalan alueiden liitos. Kaupunki osti vuoden mittaan liitosalueilta maa-alueita ja kiinteistöjä. Liitoksia valmisteltiin virastoissa myös hallinnollisilla muutoksilla. Virastoihin tehtiin uusia virkoja, ja lisää työntekijöitä palkattin. Raastuvanoikeuttakin laajennettiin lisäämällä III osasto.

Asemakaavoja laajennettiin

XXI kaupunginosan, Petsamon, asemakaavaan tehtiin muutos, jolla laajennettiin asutusta Koljontien Pohjois-puolelle. Kaavamuutoksella saatiin jopa 12 uutta korttelia alueelle. Härmälän kaavalaajennuksen taustalla oli nopeasti vilkastuva omakotirakennustoiminta. Kesäkuussa kaupunki sopi uudelleen sisäasianministeriön kanssa Härmälän lentokentän mahdollisesta laajennuksen aiheuttamasta kaavavarauksesta. Aikaisemmin oli sovittu, että lentokentälle laajentamiseen luovutetaan lisäalue kentän pohjoispuolelta, mutta uudemmat mittaukset osoittivat etteivät noususuhteet kentältä olleetkaan enää esteenä asutusalueen jatkamiselle lentokonetehtaalle päin. Kentän laajennukselle varattiin nyt uusi tila sen eteläpuolelta.

Nekalassa tilaa lisäkaavoitukselle saatiin, kun Kumiteollisuus Oy luopui vuokraamastaan korttelista pitäen vain yhden tontin alueesta. Myös J.N.Salminen Oy Nahkatehdas luopui sille varatuista kahdesta suuresta korttelista Nekalantien koillispuolella. Kaupunki laati uuden asemakaavaehdotuksen, joka toi Nekalaan 28 uutta tonttia asuinrakennuksia varten ja yksi kortteli varattiin yleisiin tarkoituksiin. Kaava hyväksyttiin toukokuussa. Myös Järvensivun alue sai asemakaavan vuonna 1936.

Järvensivun asemakaava vuodelta 1936

Järvensivun alue sai myös asemakaavan vuonna 1936. Kuva: Tampereen asemakaavakartta 1936, Tampereen kaupunginarkisto.

Alueluovutuksia alaputoukselta

Maaliskuussa TAKO Oy, Tampereen Verkatehdas Oy ja H.Liljeroos Oy kääntyivät kaupungin puoleen toivomuksenaan lunastaa tiettyjä kaupungin omistamia maa-alueita tehdastonttien ja kosken välistä. Yhtiöillä oli oikeus käyttää hyväkseen Tammerkosken alaputouksen vesivoima, ja kyseiset alueet olivat keskeisellä paikalla mahdollista voimalaitosta varten. Kauppaan suostuttiin, sillä maakaistaleet sijatsivat niin, että niitä oli kaupungin mahdoton vastaisuudessakaan käyttää. Kauppahinnaksi määrättiin 70 markkaa neliöltä.

Aluejärjestelyt Pyynikillä

Pyynikillä alueita järjesteltiin uudelleen kaupungin ja Oy Suomen Trikootehdas Ab välisellä sopimuksella, jossa kaupunki hankki tehtaalta Pyynikin puistoalueita ja rantaseutua, ja Trikootehdas sai vastineeksi sai vastineeksi alueita tehtaansa välittömästä pihapiiristä.

info haku etusivu vuosi 1918 vuosi 1919 vuosi 1920 vuosi 1921 vuosi 1922 vuosi 1923 vuosi 1924 vuosi 1925 vuosi 1926 vuosi 1927 vuosi 1928 vuosi 1929 vuosi 1930 vuosi 1931 vuosi 1932 vuosi 1933 vuosi 1934 vuosi 1935 vuosi 1936 vuosi 1937 vuosi 1938 vuosi 1939 vuosi 1940