imagemap
muistatko?1918-40 etusivu

1930
Pääsivu
Heikki Kokko

Lapuan laki myös Tampereella

[LAPUAN LAKI MYÖS TAMPEREELLA]  [LÄMPIMÄN VUODEN TAPAUKSIA]

Suomessa vallitsi kesällä 1930 "Lapuan laki", joka nimestään huolimatta oli kuitenkin laillisuudesta kaukana. Viranomaiset eivät jossain tapauksissa halunneet, eivätkä jossain tapauksissa pystyneet puuttumaan Lapuan liikkeenä tunnetun oikeistoradikalismin toimintaan.

Vuonna 1930 Lapuan liikkeen painostuksen tuloksena eduskunta sääti kommunistien toimintaa Suomessa rajoittavia lakeja, mikä oli Lapuan liikkeelle suuri voitto. Vuonna 1930 nähtiin myös Lapuan Liikkeen suurin voimannäyttö: heinäkuun 7. päivä järjestetty talonpoikaismarssi Helsinkiin, johon osallistui myös paljon tamperelaisia.

Lapualaiset sulkivat työväentaloja ja ottivat niitä pakkokeinoin omistukseensa. Suurinta kohua aiheuttivat kuitenkin kyydityksinä tunnetut ihmisryöstöt, joita liike usein organisoidusti toteutti. Aluksi Lapuan liikkeen miehet sieppasivat vain tunnettuja kommunisteja, mutta myöhemmin samat toimet kohdistuivat myös sosiaalidemokraatteihin. Kyyditettäviä piinattiin vapaudenriiston ja uhkailun ohella usein myös fyysisellä väkivallalla.

Lapuan liike toteutti vuoden 1930 aikana sieppauksia ja sieppausyrityksiä myös Tampereella, jossa toimintaa organisoi Tampereen Seudun Rintamamiesyhdistys ja eritoten Vapaussodan Rintamamiesliiton puheenjohtaja Eino Haarla ja Aamulehden toimitussihteeri Eero Rekola. Toimintaa tuki ja rahoitti Eino Haarlan isä kauppaneuvos Rafael Haarla.

Väinö Hakkila

Kuvassa sieppauksen uhriksi joutunut Tampereen sosialidemokraattinen pormestari ja eduskunnan varapuhemies Väinö Hakkila. Kuva: L. Kuusimäki, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tunnetuin sieppaus Tampereella oli sosiaalidemokraattisen pormestarin ja eduskunnan varapuhemiehen Väinö Hakkilan kyyditys Lapuan kautta Kuortaneelle 17.-18.7.1930. Perillä häntä muun muassa pahoinpideltiin ja pakotettiin istumaan muurahaispesässä. Loppujen lopuksi Hakkila kuitenkin pääsi palaamaan Tampereelle ehjin nahoin. On esitetty arvioita, että juuri sieppausten ulottaminen sosiaalidemokraatteihin ja myöhemmin jopa porvarillisesti ajatteleviin lopulta käänsi yleisen mielipiteen Lapuan Liikettä vastaan.

Rintamamiesyhdistyksen organisoima toiminta kuitenkin jatkui Tampereella, kun elokuussa kaupunginvaltuuston kommunistijäsenet pakotettiin eroamaan väkivallalla uhaten. Kaupunginvaltuutettu Emil Lamminen siepattiin ja ajelutettiin ympäri maakuntaa. Myös valtuutettu Kalle Renforsin kyyditystä yritettiin. Näiden väkivallantekojen seurauksena Tampereen tunnetuimmat kommunistit pakenivat joksikin aikaa kaupunkia ympäröivien vesistöjen saaristoihin.

Sieppausten organisoijia ja todellisia syyllisiä ei useimmiten saatu teoistaan vastuuseen. Uhrien kaikenlainen uhkailu vähensi heidän oma-aloitteellisuuttaan syyllisten kiinni saamiseksi. Väinö Hakkilan kyyditystä tutkittiin sekä Hämeen että Vaasan lääninhalliitusten toimesta, mutta syyllisiä ei ilmeisesti haluttu löytää. Vasta myöhemmän ajan historiantutkimus on pystynyt osoittamaan nimiä tekojen takana.

info haku etusivu vuosi 1918 vuosi 1919 vuosi 1920 vuosi 1921 vuosi 1922 vuosi 1923 vuosi 1924 vuosi 1925 vuosi 1926 vuosi 1927 vuosi 1928 vuosi 1929 vuosi 1930 vuosi 1931 vuosi 1932 vuosi 1933 vuosi 1934 vuosi 1935 vuosi 1936 vuosi 1937 vuosi 1938 vuosi 1939 vuosi 1940