imagemap
muistatko?1918-40 etusivu

1929
Pääsivu
Jarno Leppänen

Kylmänä käynnistyi - lopussa lämpeni

[KYLMÄNÄ KÄYNNISTYI - LOPUSSA LÄMPENI]  [LAMAN KYNNYKSELLÄ] 

Vuosi 1929 käynnistyi kylmänä niin Tampereella kuin koko Euroopassakin. Helmikuu oli Tampereella kylmin sitten vuoden 1893, ja keskilämpötilaksi mitattiin 14 pakkasastetta. Vielä huhtikuussakin oli keskilämpötila asteen pakkasen puolella. Talvi oli myös vähäluminen, mikä aiheutti roudan tunkeutumisen yli kahteen metriin, jolloin myös vesi- ja viemäriputket joutuivat koetukselle. Kylmä talvi Euroopassa ja Itämeren jäätyminen, ja siitä johtunut laivaliikenteen pysähtyminen aiheuttivat Tampereella maaliskuussa puutetta kidesokerista, kahvista, vehnäjauhoista sekä kenkätehtaiden raaka-aineista. Kokonaan tuotteet eivät loppuneet, mutta varastot hupenivat vähäisiksi. Kahvin kohdalla puutetta oli, kuten Aamulehti kirjoitti, vain halvemmista laaduista. Toukokuussa lämpeni selvästi, ja Näsijärvi aukeni 18. toukokuuta. Kesäkuukaudet olivat melko viileitä, eikä keskilämpötila noussut yli viiteentoista asteeseen. Tammikuusta kesäkuun loppuun oli vuosi vähäsateinen sademäärän ollessa hieman alle 200 millimetriä. Sen sijaan heinäkuusta joulukuun loppuun satoi yli 450 millimetriä. Erityisesti lokakuussa satoi vuodenaikaankin nähden runsaasti, yli 120 millimetriä. Loppuvuosi oli siis runsassateinen, mutta myös lämmin. Lokakuun keskilämpötila oli kuusi astetta, mikä oli jo poikkeuksellisen lämmintä. Kun vielä sekä marras-, että joulukuukin olivat keskilämpötiloiltaan erityisen lämpimiä - edellisen keskilämpötila oli +3 ja jälkimmäisen +2 astetta - ei Näsijärvi jäätynyt vuonna 1929 lainkaan, vaan se sai jääpeitteen vasta 30.1. 1930.

Kylmänä alkuvuonna riehui Tampereella myös poikkeuksellisen ankara influenssaepidemia, johon tammi-maaliskuussa sairastui noin 2300 kaupungin asukasta. Sairastuneista 20 kuoli. Huhtikuussa epidemia laantui, mutta koko vuonna influenssa tappoi 27 kaupunkilaista, joista vain kaksi oli alle yksivuotiaita. Suurin osa menehtyneistä, 21 henkilöä, oli yli kymmenvuotiaita. Sukupuolitautien määrä oli myös kasvussa, suurin kaupunkilaisia kiusannut sukupuolitauti oli gonorrea, eli tippuri. Tapauksia oli 691, ja tippuri oli kaupungin neljänneksi diagnosoiduin sairaus influenssan, keuhkoputkentulehduksen ja angiinan jälkeen.

Kaupungissa syntyi 405 poikaa ja 364 tyttöä, eli yhteensä 769 uutta kaupunkilaista. Kun vuoden aikana kuoli 682 kaupunkilaista, tuli vuoden 1929 luonnolliseksi väestönlisäykseksi 87 henkeä, eli 1,7 promillea. Kun Tampereelta lähtijöitä oli 1322 ja Tampereelle tulijoita oli 2094 henkilöä, sai Tampere vuodenaikana muuttovoittoa 772 henkilöä. Koko väestönlisäys oli 859 henkeä. Tampereen väkiluku kasvoi siten vuonna 1929 vuoden 1928 lopun 51040:stä 51899:een.

info haku etusivu vuosi 1918 vuosi 1919 vuosi 1920 vuosi 1921 vuosi 1922 vuosi 1923 vuosi 1924 vuosi 1925 vuosi 1926 vuosi 1927 vuosi 1928 vuosi 1929 vuosi 1930 vuosi 1931 vuosi 1932 vuosi 1933 vuosi 1934 vuosi 1935 vuosi 1936 vuosi 1937 vuosi 1938 vuosi 1939 vuosi 1940