etusivuinfohakumuistatko
1900-1918 etusivu

1914
Pääsivulle
Pekka Stenlund

Lämpimiä ilmoja ja muuttotappiota

[LÄMPIMIÄ ILMOJA JA MUUTTOTAPPIOTA] [KENKÄLAKKO]

Ilmastollisesti vuosi oli erikoinen. Helmikuussa koettiin "kesä keskellä talvea", jolloin lumen sulaminen teki maaperän alttiiksi pakkasvahingoille. Vaikka keväällä oli melko lämmintä, lähtivät jäät Näsijärvestä vasta huhtikuun 29. päivänä. Kesä puolestaan oli kuuma ja harvinaisen kuiva, mutta elokuussa todettiin ilman muuttuneen kolkoksi. Kuivuus jatkui syksyn edetessä ja runsaammat vesisateet tulivat vasta joulukuun puolella. Poikkeuksellisen lämpimästä vuodesta johtuen Näsijärvi sai kestävän jääpeitteen vasta vuoden 1915 tammikuussa. Ilmastolliset olosuhteet vaikuttivat myös kaupunkilaisten arkielämään sähkön- ja vedenkulutuksen osalta. Kuiva vuosi piti veden matalalla Tammerkoskessa ja ajoittain ei pystytty tuottamaan kaupunkilaisille riittävästi sähköä tai nostamaan tarpeeksi vettä vesijohtoverkkoon.

Mustalahden satama-alue

Sisävesien laivaliikennettä ei lämmin vuosi haitannut, mikä näkyi toimeliaisuutena Mustalahden satamassa. Kuva: K. Mäkinen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Edellisvuoden väkimäärään verrattuna koettiin Tampereen väkimäärässä vähennystä, mutta tähän kehitykseen eivät olleet syynä dramaattiset tapahtumat. Kaupungissa ei ollut huomattavaa kulkutautia ja syntyvyys oli selkeästi kuolleisuutta korkeampi. Vuonna 1914 kaupunkiin syntyi 930 lasta, kun kuolleiden määrä oli 661. Syynä väestön vähenemiseen oli se, että monien kaupungin ulkopuolella asuneiden kaupunkilaisten henkikirjat siirrettiin naapuriseurakuntiin. Tämän seurauksena Messukylään ja Pirkkalaan siirtyi yhteensä 2 617 henkilön kirjat, minkä jälkeen Tampereen väkiluvuksi laskettiin vuoden lopulla 44 626.

 
1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1915 1916 1917 1918