etusivuinfohakumuistatko
1900-1918 etusivu

1913
Pääsivulle
Simo Holopainen

Kaupungin suuri maaostos

[Hiljaiseloa kuivassa säässä] [Kaupungin suuri maaostos]

Hatanpään kartano

Vuonna 1913 Tampere lisäsi huomattavasti maaomaisuuttaan ostamalla agronomi Fredrik (Fedi) Idmanilta 2,5 miljoonalla silloisella markalla Hatanpään kartanon tiluksineen. Idmanin uusgoottilaiseen tyyliin 1898 valmistuneesta huvilasta maksettiin vielä erikseen 100 000 markkaa. Omistaja joutui myymään kartanon pakkotilanteessa kattaakseen veljensä, pankinjohtaja Nils Idmanin, miljoonakavalluksesta aiheutuneet velat.

Hatanpään kartano

Hatanpään kartanon uusi päärakennus valmistui vuonna 1885. Tyyliltään se edustaa uusrenessanssia. Kartanon vanhempi pääosa tuhoutui tulipalossa viisi vuotta aiemmin. Kuva: Aimo Aitasalo, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tilan kokonaispinta-ala oli 1267 hehtaaria, josta peltoa ja niittyä oli 750 hehtaaria. Alueellisesti siihen kuuluivat nykyiset Hatanpään niemi, Härmälä, Nekala, Viinikka, Multisilta ja osat Kissanmaata ja Hakametsää. Mailla sijaitsi kartanorakennusten lisäksi 11 torppaa, 82 itsellismökkiä ja 11 vuokrahuvilapalstaa. Tampereella ei kärsitty mitenkään pahasta asuntopulasta, mutta laajoja alueita etenkin Nekala-Viinikassa ja Kissanmaan eteläosassa kaavoitettiin omakotitalo- ja pienviljelyskäyttöön. Viinikasta tulikin suosittu puutaloalue, jonne alkoi muuttaa uusia asukkaita jo seuraavana vuonna. Uuden teollisuuden ja rakentamisen synnyttämiseksi rautatien alue varattiin tehdaskäyttöön. Hatanpään kartanon osto ratkaisi pitkäksi aikaa Tampereen tilaongelman ja oli tärkeä kaupungin kasvun edellytys.

Hatanpään kartanon huvila

Kartanon rakennuksiin kuului pankinjohtaja Idmanin jugend-tyylinen asuntohuvila. Kuva: W. Lomax, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kaupungin kannalta eniten mielenkiintoa herätti itse kartano. Kaupungin mielisairaala tarvitsi välttämättä uudet tilat ja sai ne Hatanpään kartanon pää-, navetta-, pirtti-, konttori- ja huvilarakennuksista. Rakennukset saneerattiin ja otettiin uuteen käyttöön seuraavina vuosina. Ensimmäisen maailmansodan aikana kartanorakennuksiin sijoitettiin sotilassairaala ja navetta uusittiin mielisairaalaksi. Vuonna 1918 sotilassairaala muutettiin kirurgi- ja sisätautisairaalaksi, jolloin myös Idmanin huvilasta tehtiin sairaalarakennus. Tiloihin suunniteltiin kaupanteon jälkeen myös eläinlääkäriopistoa, maanviljelyskorkeakoulua tai taloudellista korkeakoulua. Kun Tampereelle ei näitä kouluja annettu, säilyivät sairaalan tarpeet etusijalla.

 
1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1914 1915 1916 1917 1918