Yleisvaltakunnalliset lait ulotetaan Suomeen

Vuoden 1910 aikana päähuomion saivat uudet venäläistämistoimenpiteet, jotka ulottuivat kaikkialle maahan. Työmarkkinoilla oli edellisen vuoden tavoin rauhallisempaa. Kuva kaupungin lähihistoriasta avartui, kun Väinö Voionmaa sai kolmannen osan Tampereen historiasta valmiiksi.

Poliisi Liljeroosin kaupan edessä Puutarhakadun ja Kuninkaankadun kulmalla. Tampereen poliisisssa oli vuonna 1910 töissä 124 henkilöä. Juuri vuonna 1910 työnsä aloitti ensimmäinen naispoliisi. Kuva: T. Mäkinen. Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Uudet Venäjän yleisvaltakunnalliset lait ulotetaan Suomeenkin. Uuden lain mukaan kaikki ne asiat, jotka eivät selvästi koske Suomen sisäisiä asioita käsitellään venäläisissä lainsäätöelimissä. Eduskunnalle jäi tällöin vain lausunto-oikeus vireillä oleviin lakiehdotuksiin. Muutoksella Keisari pyrkii yhdenvertaistamaan Venäjän valtakunnan lainsäädäntöä ja tekemään Suomen tasavertaiseksi muiden Venäjän ruhtinaskuntien kanssa. Eduskunnan kieltäydyttyä ottamasta yhdenvertaisuuslakia käsittelyyn, se hajotettiin.

Valtakunnalliset asiat olivat pinnalla myös Tampereella. Aamulehti kirjoittaa vuosikatsauksessaan, että "kulunut vuosi oli ennen muuta merkittävä siksi vuodeksi, jona Venäjän virkavalta erinomaisella sitkeydellä on ajanut ns. valtakunta-aatetta Suomeen nähden". Myös Kansan Lehti kommentoi venäläistämistoimia toteamalla, että yleisvaltakunnallisella lainsäädännöllä Suomi pyritään saattamaan venäläisen "kuvernementin asemaan". Molemmat lehdet ovat myös huolissaan painovapauden loukkauksista, joita ilmeni vuoden 1910 aikana useita.

Työtaisteluita ei vuoden 1910 aikana ollut Tampereella kuin kaksi. Näistä toinen oli räätälikisällien lakko, joka alkoi mestarien aikomuksesta pienentää kisällien palkkoja. Toinen lakko oli hevosajurien kunnallishallintoa vastaan tähdätty lakko. Työpaikkojen määrä tamperelaisessa teollisuudessa lisääntyikin edellisestä vuodesta hieman, mutta töitä ei kuitenkaan ollut tarjolla tarpeeksi, sillä vuoden aikana kaupungista muutti pois 83 enemmän kuin sinne asettui. Lapsityövoiman käyttö teollisuudessa oli yleistä, sillä kaikkiaan Tampereen 8505:stä teollisuustyöntekijästä 339 oli edelleen alle 15-vuotiaita.

Tamperelainen paikallisidentiteetti sai vahvistusta, kun Väinö Voionmaan kolmas osa Tampereen historiasarjasta valmistui. Tampereen historiaa oli nyt kirjoitettu jo vuoteen 1905 asti. Tampere sai kirjoitetun historiansa monia muita kaupunkeja aikaisemmin.

Kahvila- ja ravintolakulttuuri oli yleistynyt Tampereella 1910-luvulle tultaessa, sillä kaupungissa toimi vuonna 1910 jo 29 kahvilaa ja 39 ravintolaa. Lisäksi aterioita sai kaupungin 24 :stä hotellista ja matkustajakodista. Palveluille oli vuoden aikana tarvetta, sillä ensimmäiset koko maata käsittävät työväen soitto- ja laulujuhlat pidettiin Tampereella. Huvielämä sai toisenkin lisänsä sillä Hippoksen ravirata vihittiin syyskuussa 1910.