etusivuinfohakumuistatko
1900-1918 etusivu

1904
Pääsivulle
Heikki Kokko

Tampereen Teatteri perustetaan

[BOBRIKOVIN MURHA] [TAMPEREEN TEATTERI]
ilmoitus näytöksestä
Ensimmäinen näytös pidettiin Seurahuoneella, johon yleisöä pyydettiin saapumaan juhlapuvuissa. Lähde: Aamulehti 8.9.1904.

Kaarlo Halme esitteli ideansa Tampereelle perustettavasta uudesta teatterista Kauppaseuran kokouksessa 16.5.1904. Halme sai vaikutusvaltaisen ja varakkaan seuran tuen taakseen ja niinpä ensimmäinen esitys pidettiin Seurahuoneella jo 8.9.1904. Halme oli aikaisemmin toiminut Suomalaisen Maaseututeatterin johtajana Viipurissa, josta hän myös toi muutamia nimekkäitä näyttelijöitä Tampereelle. Teatteritarpeita oli tuotettu Tirkkosen liikkeen kautta Saksasta asti. Ensimmäisen esityksen näytelmänä oli Aleksis Kiven Kullervo. Ensimmäisen vuoden aikana esitettiin kaikkiaan 24 ensi-iltaa. Esityksiä pidettiin vuorotellen Seurahuoneella ja Raittiutalolla.

Tampereen Teatteri sai kauttaaltaan hyvän vastaanoton. Kauppaseuraa lähellä olleen Tampereen Uutisten artikkeli avajaisia edeltävänä päivänä korosti Tampereen teatteriolojen epävakaisuutta. "Teaatterin tulevaisuus ei ole meidän tiettävissämme, mutta me toivomme, että teatterin kävisi samaten kuin Aleksis Kiven runouden, että se neljänkymmenen vuoden kuluttua, ja ennen sitä olisi kohonnut korkeammalle kuin mitä tänään uskalletaan aavistaa." Jälkiviisaasti voi sanoa, että Tampereen Uutisten toiveet toteutuivat, sillä Tampereen Teatterista tuli Tampereen ensimmäinen pysyvää jatkuvuutta omaava teatteri.




Kaksi tervehdystä tulokkaalle

[EINO LEINON PROLOGI] [KÖSSI LINDSTRÖMIN TERVEHDYS]

Tampereen Teatterin perustaminen sai kansakunnan tunnetuimman runoilijan Eino Leinon kirjoittamaan tulokkaalle suuntaamansa tervehdyksen. Runossaan Leino kuvaa teatteria "Hämeenmaan sydämeen pystytetyksi pyhäksi viiriksi ja suomalaisen taiteen taimeksi". Näyttämön kieltä Leino luonnehtii kansan omaksitunnoksi ja ajan hengen heijastukseksi.

Myös tamperelainen 21-vuotias työläisrunoiija Kössi Lindström, (myöhemmin Kaatra) kirjoitti runon Tampereen Teatterin kunniaksi. Lindström oli aloittanut lehtirunoilun jo vuonna 1902 leinolaisen uusromantiikan hengessä, mutta omaksui myöhemmin selvemmin sosialistisen ideologian. Myöhemmin "Tampereen Eino Leinona" tunnetuksi tullut Kössi Kaatra kuului vanhan työväenliikkeen merkittävimpiin runoilijoihin. Tampereen Teatterille omistamassa teoksessaan runoilija keskittyy kalevalaromantiikkaan. Hän toivoo, että kauan jatkunut yö väistyisi ja että tilalle nousisi päivä. Tavoitteeseen pääsemiseksi "tarvis on kaikua kannelten ja laulujen sorjain soida."

Lisää Tampereen Teatterista

Lähteet:
Aamulehti 1.1.1904 - 5.1.1905.
Kansan Lehti 1.1.1904 - 5.1.1905.
Tampereen uutiset 1.1.1904 - 5.1.1905.
Kalemaa, Kalevi (toim.), Nyt ylös kaikki kansa kaikkivalta. Valikoima vanhan työväenliikkeen runoutta. Gummerus Jyväskylä 1975.
Rasila Viljo, Tampereen historia II. Tampere 1984.
Voionmaa Väinö, Tampereen kaupungin historia III, Tampere 1932.
 
1900 1901 1902 1903 1905 1906 190719081909 1910 1911 19131914 1915 1916 1917 1918