etusivuinfohakumuistatko
1900-1918 etusivu

1901
Pääsivulle


Heikki Kokko

Hätäaputöitä ja asevelvollisuusadressi

[TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI] [KANSAN LEHDEN VUOSIKATSAUS]
kaupunkinäkymä vuodelta 1901

Nykyisen yliopiston vaiheilta avautuva näkymä kohti keskustaa vuodelta 1901. Vasemmalla vuonna 1898 valmistunut Tampereen ortodoksinen kirkko. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Vuosi oli taloudellisesti raskas. Suomelle elintärkeät sahateollisuuden vientihinnat pysyivät alhaalla, mikä johti tuotannon supistuksiin. Pitkään jatkunut teollisuuden työntekijämäärän nousu vaihtui selvään työpaikkojen vähenemiseen. Vielä vuonna 1900 teollisuuden palveluksessa työtä teki 9710 ihmistä, mutta vuonna 1901 luku laski yli tuhannella päätyen 8702:een. Kasvavaa työttömyyttä hoidettiin hätäaputöillä, joissa Tampereella mainittiin vuoden aikana olleen n. 500 ihmistä. Kaupungissa nähtiin myös useita kymmeniä vararikkoja. Useimmat konkurssin tehneistä olivat joko käsityöläisiä tai pienliikkeenharjoittajia. Vuosi oli siis taloudellisessa mielessä käännekohta huonompaan päin.

Tampereen väkiluku ei kasvanut edellisten vuosien tapaan. Kaupungin muuttovoitto supistui 1325 ihmisestä 616:een. Erityisen selvästi väheni kaupunkiin sisään muuttaneiden määrä. Myös kuolleisuusluvut nousivat ja olivat selvästi korkeammat kuin menneinä ja tulevina vuosina. Vuoden lopussa Tampereen väkiluku oli 38668.

Valtakunnallisesti merkittävä asia oli Keisarin 12.7.1901 asettama uusi asevelvollisuuslaki, joka käytännössä johti Suomen oman sotalaitoksen lakkauttamiseen. Suomalaiset nuoret miehet olivat tästä lähtien asevelvollisia keisarillisen Venäjän armeijassa. Tämän seurauksena nuoria miehiä jäi joukolla pois kutsunnoista.

Syksyllä 1901 kerättiin asevelvollisuuslakia vastustava suurimuotoinen adressi. Koko maassa sen allekirjoitti 473468 henkilöä ja Tampereella 8120. Asevelvollisuusadressi ei tuonut toivottua tulosta, mutta se oli Helmikuun manifestia seuranneen Suuren adressin ohella osoitus kansan valmiudesta kollektiiviseen yhteistoimintaan. Osoituksena siitä, että molemmat adressit olivat myös työväestön asia on se, että asevelvollisuusadressin allekirjoittaneista tamperelaisista miehistä noin 80% oli työväestöä. Suuren adressin nimistä työläismiesten osuus oli noin 76%.

Hämeenkadusta valtaväylä

Vuoden 1901 aikana Tampereen kaupunkikuvaan tuli merkittävä muutos, kun Kauppahalli valmistui. Sitä oli suunniteltu ensin Laukontorille ja sen jälkeen nykyisen Tampereen Teatterin tontille, jolle oli järjestetty suunnittelukilpailu vuonna 1895. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin Tampereen Teknillisen Seuran ehdotuksesta, koska Tontin katsottiin olevan liian arvokas kaupppahallin tapaiselle arkiselle rakennukselle. Kauppahallin valmistuessa vuonna 1901 Hämeenkatu avautui koko leveydeltään rautatieasemalta esplanadille. Samalla Hämeenkadusta tuli Tampereen ehdoton valtaväylä ja liikkeet alkoivat keskittyä sen varrelle.

Myös Kauppakadun ilme muuttui vuoden aikana. Sen uudet rakennukset saivat vaikutteita keskustorin jugend-taloista. Tirkkosen liiketalo valmistui Kuninkaankadun kulmaan, Suomen Yhdyspankin talo Kauppakatu kymmeneen ja Pohjoismaiden Osakepankin rakennus Yhdyspankkia vastapäätä Kauppakatu 9:ään.

Lähteet:
Aamulehti 1.1.1901 - 4.1.1902.
Kansan Lehti 1.1.1901 - 4.1.1902.
Tampereen uutiset 1.1.1901 - 4.1.1902.
Haapala Pertti, Tehtaan valossa, Vammala 1986.
Rasila Viljo, Tampereen historia II. Tampere 1984.
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampere 1998.
Voionmaa Väinö, Tampereen kaupungin historia III, Tampere 1932.

 
1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 190719081909 1910 1911 19131914 1915 1916 1917 1918