etusivuinfohakumuistatko
1900-1918 etusivu

1901
Pääsivulle


Heikki Kokko

Kansan Lehden muistio vuodesta 1901


[TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI] [KANSAN LEHDEN VUOSIMUISTIO]

Kulunut vuosi on tapana vetää yhteen uuden alkaessa. Näin tekivät myös tamperelaiet sanomalehdet Aamulehti ja Tampereen Uutiset vuoden 1902 alussa. Aamulehden ja Tampereen Uutisten vuosikatsaukset olivat tavallisia artikkeleita, mutta Kansan Lehdellä oli toisenlainen ratkaisu. Se muisteli raskasta vuotta runomuodossa.

Nimimerkki Oas:n runo oli hyvin monitahoinen ja otti kantaa useisiin ajalle leimallisiin asioihin. Meidän ajassamme se antaa hyvän mahdollisuuden kurkistaa 1900-luvunn alun tamperelaisen työväenluokan ihmisen tietämykseen maailmasta ja omasta paikastaan siinä. Seuraavassa tarkastelua runon sisältämistä viitteistä vuoden 1901 tapahtumiin:

Wuosi 1901.

Esikoinen kahdenkymmenen
Wuos`sadan lapsi ensimmäinen
Käy tilille nyt ensitehtäwistäs.

Kuule nyt! Kertonen ne sulle.
Mitk` tiedot töistäsi, on tullut mulle
Mitä teit sä suurten toivoin wuosi
Teill` sen wiaton hurme wuoti
Weritulwill` huuhdoit Aasian.

Ryöstö! se oli ihanteesi jalo:
Ja kentill` Afrikan; karmein palo
Nää ansiosi! ne onko suuremmoiset?

Sankar`-nimen saitko Suomenmaasta?
Miss`edeltäjäis lailla suosit riistäjöitä.
Ja imartelit köyhäin sortajoita.

Täällä kätyreinä tiranneilla häärit,
Riistäjille roswon-töitä määrit.
Piikkiraudall`näytit Hyvinkäällä,
Oliko köyhän hywä taivas-alla.
Paleltua silloin pakkas-öinä.
Pinjaisissa tahdoit nälkään tappaa
Kunnon miehen; lapsilaumoinensa.
Ja fiskarissa teit kolttosiasi.

Tampereella tehdas-tyttölöitä!
Nälän tähden neitsyyttänsä myymään
Warkaiksikin tahdoit wasten tahtoo.
Ulkomiehet, häädit hätätöihin.
Ne joist` on hyvinvointi kunnan ollut,
Wuokrat, niiltä kovin kalliit kiskoit,
Perheitänsä painoit puutoksilla,
Tääll` riistäjille sinä lisää rustit
Palatseja, wirkapaikkain kanssa,
Ett` aina huoleti he eläisivät.

Maaseudulla tarkoin tunnen työsi;
Siell` tusinoita torppareja työnsit,
Rakkaimmilta kotikonnuiltansa.
Siirtolaisiksi syöksit poikaisensa,
Mierontielle laitoit lapsilaumat.
Joista synnyinmaalle kunniaa oisi,
Jos oisit suwainnut ne koissaan olla,
Niin ylpeys he oisi isäinmaalle.

Oi petettyin toiwoin, hirmuin, wuos` !
Sa Neeron ja Galigulan aikain wuos`
Minulle et sä mitään voinut,
Elinehdot weitkin multa,
Näännyttää et sentään nälkään saanut.

Oas.


Lähde: Kansan Lehti 4.1.1902.

Kriittisiä säkeitä meiltä ja maailmalta

Runossaan kirjailija vaati vuosisadan ensimmäistä vuotta tilille. Ensimmäiseksi katse kääntyi Aasian, jossa runoilijan mukaan oli viaton veri vuotanut. Tällä hän viittasi Kiinassa vuonna 1901 päättyneeseen boksarikapinaan, jossa kiinalaiset nousivat taistelemaan länsimaiden taloudellista ja poliittista ylivaltaa vastaan. Myös Afrikassa riehunut buurisota sai huomiota. Vuoden 1901 aikana sieltä raportoitiin ensimmäisistä keskitysleireistä ja niiden tuhansista uhreista.

Nimimerkki Oas. otti kantaa myös kotimaan asioihin, joista huomiota saivat monet yhteiskunnalliset epäkohdat. Erityisesti runoilija mainitsi Hyvinkäällä ja Fiskarissa kodeistaan taivasalle häädettyjen ihmisten kohtalot.

Tampereelle siirtyessään kirjoittaja esitti kuinka nuoret naiset ajautuivat kurjuudessaan prostituoiduiksi. Myös ulkotyömiesten laaja työttömyys ja hätäaputyöt pääsivät runoilijan paperille. Työväestön murheena näyttäisi vuonna 1901 olleen myös korkeat vuokrat. Riistäjiksi runoilijan kutsumille parempiosaisille vuosi oli tuonut palatseja ja korkeita virkoja. Tätä työläisten katkeruutta selittänee se seikka, että heikosta taloudellisesta tilasta huolimatta vuosisadan alku oli Tampereella rakennusbuumin aikaa. Vuokrien korkea hinta taas on seurausta monta vuotta jatkuneesta kaupungin väkiluvun kasvusta ja vuokra-asuntojen kovasta kysynnästä.

Kirjoittaja mainitsi runossaan myös siirtolaiset. Vuosisadan alussa suuret määrät ihmisiä joutui jättämään kotinsa. Osa lähti siirtolaisiksi aina Amerikkaan asti. Erityisesti tämä koski maaseudun tilatonta väestöä.

Viimeisen kappaleen maininnat Rooman valtakunnan keisareista Nerosta ja Galigulasta ovat osoitusta tekijän lukeneisuudesta. Huonot ajat ja kurjuus eivät kuitenkaan viimeisten rivien mukaan runoilijaa lannistaneet, olihan hän edelleen elossa.

Kaiken kaikkiaan runo osoittaa työväenlehteen kirjoittaneen tekijän tiedot maailmasta ja sen tapahtumista laajaksi. Runomuotoinen yhteiskuntakritiikki saattoi myös tavallista artikkelia helpommin läpäistä sensuurin, mutta toisaalta runossa ei puututtu suoraan valtion tai keisarin toimintaan.

Kansan Lehti ei muutenkaan ollut radikaali vuosisadan alun vasemmistolehtien mittakaavassa. Viljo Rasila on todennut sen ja tuolloisen päätoimittaja Yrjö Mäkelinin edustaneen yhteiskunnallisissa kysymyksissä maltillisempaa linjaa kuin esimerkiksi pääkaupungin työväenlehdet. Toisaalta Rasila tähdentää, että Kansan Lehden linja oli myös kansallisempi.



Lähteet:
Aamulehti 1.1.1901 - 4.1.1902.
Kansan Lehti 1.1.1901 - 4.1.1902.
Tampereen uutiset 1.1.1901 - 4.1.1902.
Haapala Pertti, Tehtaan valossa, Vammala 1986.
Tiainen Jorma O.(toim.),Vuosisatamme kronikka. Gummerus, Jyväskylä 1987.
Rasila Viljo, Tampereen historia II. Tampere 1984.
Voionmaa Väinö, Tampereen kaupungin historia III. Tampere 1932.


 
1901 1902 1903 1904 1905 1906 190719081909 1910 1911 19131914 1915 1916 1917 1918