etusivu
info
haku
muistatko?

TYÖ 1940-1960

TYÖMARKKINAT

Tyotaisteluja
Teksti Heikki Kokko

Työtaisteluja

Taistelua yhteiskunnan työnjaosta

Jatkuva hintojen nousu ja palkkojen riittämättömyys sekä vasemmiston kasvanut vaikutusvalta olivat syitä, jotka johtivat 1940-luvun loppupuolella useisiin työtaisteluihin. Suurien lakkojen lisäksi yleisiä olivat työpaikkakohtaiset ilman lupaa aloitetut korpilakot. Myös tukilakkoja, joilla tuettiin toisten pyrkimyksiä esiintyi. Työseisahduksia toteutettiin usein istumalakkoina. Valtiolla oli sotakorvaukset maksettavinaan, eikä työnantajaosapuolellakaan ollut enää entisenlaisia mahdollisuuksia puuttua työtaisteluihin.

Istumalakko

Hiljainen tehdassali. Veturiverstaan työntekijät ovat istumalakossa. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Ensimmäisiä Tampereella olleita sodan jälkeisiä suuria lakkoja oli vuonna 1945 Haarlan kirjekuori- ja paperinjalostustehtaassa lakko, jota koskevaa SAK:n paikallisjärjestön keskustorilla järjestämään puhetilaisuutta oli kuuntelemassa noin 15000 ihmistä. Myös Vuonna 1947 yleislakon uhkaa käsitteleviin kokouksiin osallistui tuhansia ihmisiä.

Hallituksen lopetettua vuoden 1950 helmikuussa jatkosodan alussa alkaneen palkkasäännöstelyn, työmarkkinaosapuolet saivat keskenään vapaasti sopia palkoista. Nämä saivat aikaan ns. F-sopimuksen, joka inflaation takia osoittautui jo saman vuoden aikana riittämättömäksi. Syntyi lakkoja, joista esimerkiksi vuoden 1950 metallilakko koski kaikkiaan yli 100000 työntekijää. Lakko loppui 21.10.1950 ns. A-sopimukseen kestettyään lähes kaksi kuukautta. Työntekijöiden palkat nousivat huomattavasti. Tampereen suurilla metallitehtailla lakko jatkui vielä istumalakkoina ja kaksi kuukautta kestäneenä tuntityötaisteluna, jonka aikana työntekijät kieltäytyivät tekemästä urakkatöitä. Syynä tähän työtaisteluun oli se, että Tampereella ei suostuttu siihen, että palkkauksessa työn vaikeus ja vaativuus tuli työntekijän kokemuksen, ammattitaidon ja työtehon edelle.

Lakkoiluja seuraavana vuonna 1951 SAK suostui ”linnarauhana” tunnettuun ratkaisuun valtiovallan kanssa. Siinä SAK pidättyi palkankorotusvaatimuksista, ja antoi täten valtiovallalle mahdollisuuden talouden vakauttamiseen. Hallitus lupasi pitää elinkustannukset kurissa, mutta silti hinnat nousivat. Palkkojen suhteen ”linnarauha” säilyi vuoden 1956 yleislakkoon asti.

Työväestön turhautuminen jatkuvasti nouseviin elinkustannuksiin ja palkkatason pitkäaikainen paikallaan pysyminen johtivat vuonna 1956 maanlaajuiseen yleislakkoon. Sen välitön syy oli pitkään jatkuneen säännöstelytalouden purkaantuminen, joka päästi eri eturyhmien ristiriidat purkautumaan. Maataloustuotteiden hinnat olivat kallistuneet niin paljon, että tavallisen työläisen toimeentulo oli heikentynyt ratkaisevasti.

Tampereella lakko sujui suhteellisen rauhallisesti, kuten muuallakin Suomessa. Nahinoita syntyi Linja-autoasemalla ja sen kupeessa olevilla huoltoasemilla, joissa lakkovahdit yrittivät estää polttoaineen jakelua. Lakon aikana tätä liikehdintää alettiin sanoa ”linja-autoaseman tivoliksi”. Kaikkiaan lakkolaisia oli Tampereella eri arvioiden mukaan noin 25000-50000.

Joukon hajoitus

Poliisit hajoittavat väkijoukkoa vuoden 1956 yleislakon aikana. Valokuva on otettu Linja-autoaseman tienoilta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Yleislakko kesti lopulta lähes kolme viikkoa. Työntekijöiden palkat nousivat reilusti, mutta heidän reaaliansionsa yltivät vuoden 1955 tasoon vasta vuonna 1961. Lisäksi seuraavina vuosina tuli taloudellinen taantuma, jolloin työttömyys nousi ensi kertaa lähelle sataatuhatta.

Ajanjaksolla 1940-1960 työtaisteluista tuli työntekijäosapuolen tehokas ase kamppailussa yhteiskunnan tulonjaosta. Useimmiten inflaatio söi ison osan palkankorotuksista, mutta työväestön taloudellinen toimeentulo kuitenkin kasvoi. Toisaalta maan kansantalous ja siinä samassa työläiset itse kärsivät, kun suuret teollisuuslaitokset eivät lakkojen aikana olleet käynnissä.


Lähteet:

Harra Taisto, Seiskan sata vuotta, Tampereen metallityöväen ammattiosasto 7 1896-1996. Tampere 1996.
Jussila, Hentilä & Nevakivi, Suomen poliittinen historia 1809-1995. Wsoy, Helsinki 1995.
Koivisto Tuomo, Työt ja tekijät – Näkökulmia ammatilliseen työväenliikkeeseen 1800-luvulta 2000-luvulle, SAK:n Tampereen paikallisjärjestö. Tampere 1999.
Meinander Henrik, Tasavallan tiellä. Suomi Kansalaissodasta 2000-luvulle. Schildts, Espoo 1999.
Peltola Jarmo, Metallityöläiset ja muutosten vuosikymmenet. Tampereen Lentokonetyöväen Ammattiosasto 1941-1991. Tampere 1991.
Rasila Vilho, Tampereen historia IV. Vuodesta 1944 vuoteen 1990. Tampere 1992.
Rosman Paavo, Teräksen ja raudan rakentajat. Tapahtumia Tampereen metallityöväen ammattiosasto n:o 7 70-vuotistaipaleelta. Tampere 1967.

 
koski 1940-1960 kaupunki 1940-1960 arki 1940-1960 valta 1940-1960 liikkuminen 1940-1960 kulttuuri 1940-1960 työ lyhyesti työ 1870-1900 työ 1918-1940 Työ 1900-1918