Ammattiyhdistysliike

Sisäinen jakaantuminen

Kuva: J. Raunio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Jatkosodan päätyttyä Suomen poliittisen kentän tilanne muuttui. Maan alla toimineet kommunistit saivat taas laillisesti osallistua yhteiskuntaelämään, ja äärioikeistolaisiksi katsottujen järjestöjen toiminta lopetettiin. Muutoksen vaikutukset ulottuivat myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Sen jäsenistö jakaantui käytännössä Neuvostoliiton tukemaan kommunistien SKDL:ään ja sosiaalidemokraatteihin, joita aseveljeys yhdisti porvaripuolueisiin. Aseveljien uudet peitejärjestöt jatkoivat lakkautetun Aseveljien Liiton toimintaa. Ne toimivat työpaikoilla aktiivisesti tiedustellen, raportoiden ja huhuja levitellen. Osat olivat siis sodan jälkeen vaihtuneet.

Sodan loputtua Suomen ammatillisen keskusliiton SAK:n jäsenmäärä kolminkertaistui. Näin tapahtui myös Tampereen paikallisjärjestölle, jonka jäsenmäärä nousi vuoden 1945 aikana 6600:sta 21000:een. Tampereen kolmesta suuresta metallitehtaasta vain Valtion Lentokonetehdas oli sosiaalidemokraattienemmistöinen, Tampellan ja Lokomon ammattiosastoja hallitsivat kommunistit.

Huhtikuussa 1948 liikkui huhuja kommunistien mahdollisesta vallankaappauksesta. Maan armeijan valmiustasoa kohotettiin ja huhuttuna kaappausyönä myös Tampereen sosialidemokraatit olivat valmiina ja tarkkailivat kommunistien toimintaa. Mitään kaappausta ei kuitenkaan tapahtunut.

SAK:n sisäinen sosiaalidemokraattien ja kommunistien välinen valtataistelu kärjistyi vuoden 1950 lakkojen aikana. Lopputuloksena oli, että SAK erotti kommunistivetoiset paikallisjärjestönsä, joiden joukossa oli myös Tampereen paikallisjärjestö. Pian tämän jälkeen sosiaalidemokraattiset voimat perustivat uuden SAK:hon kuuluvan paikallisjärjestön. Tampereella oli tästä lähtien kaksi ammatillista paikallisjärjestöä: sosiaalidemokraattien uusi Tampereen Seudun Ammatillinen Paikallisjärjestö ja kommunistien Tampereen Ammatillinen Paikallisjärjestö.

SDP:n sisäinen hajaannus 1950-luvun lopulla johti puolueen vasemmistosiiven, ns. skogilaisten eroamiseen ja uuden puolueen Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen liiton TPSL:n perustamiseen vuonna 1959. SDP:n hajaannus heijastui myös SAK:hon, kun sosiaalidemokraatit Väinö Tannerin johdolla perustivat vuonna 1960 uuden ammatillisen keskusjärjestön, Suomen ammattijärjestön SAJ:n vastapainoksi skogilaisten ja kommunistien hallussa olleelle SAK:lle. Näin ammattiyhdistysliikkeen hajaannus oli yltänyt myös keskusjärjestötasolle. Tampereella kumpaakin puolta varten oli ollut olemassa omat paikallisjärjestönsä jo kymmenen vuoden ajan.

Yleislakkolaiset marssivat yhdessä rivistössä pitkin Hämeenkatua. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Ajanjaksolla 1940-1960 suomalainen hyvinvointivaltio kehittyi eteenpäin. Ammattiyhdistysliike onnistui ajamaan läpi monia parannuksia työväestön asemaan. Sosialidemokraattien ja kommunistien keskinäinen kamppailu SAK:n sisällä kuitenkin heikensi ammattiyhdistysliikkeen toimintamahdollisuuksia.