etusivu
info
haku
muistatko?

KAUPUNKI 1940-60

ALUE
Teksti Pilvi Vanhatalo

Keskustan saneeraus

Tampere kasvoi vauhdilla sodan jälkeen. Uusi aika toi mukanaan uuden suuntauksen kaupunkisuunnittelussa, funktionalismin. Tunnusomaista tälle ajattelulle oli vanhan rakennuskannan hävittäminen ja uusien alueiden tehokas ja suunnitelmallinen toteutus. Erityisesti vanha kaupunkikeskusta joutui koville uuden ajattelutavan, mutta myös autoistumisen edessä. Vanhan keskustan saneeraus oli yksi Tampereen kaavoituksen ja rakentamisen tärkeimmistä hankkeista.

Hämeenkatu alkupää

Hämeenkadun ja Rautatienkadun risteys rautatieaseman vieressä. Kuva: Tampereeen museoiden kuva-arkisto.

Vuonna 1945 Suomen arkkitehtiliiton Tampereen osaston aloitteesta teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professori Otto-Iivari Meurman, joka oli oman aikansa asiantuntija ja uudistaja kaupunkisuunnittelussa, piti Teknisen seuran huoneistossa esitelmän kaupungin vanhojen osien uudelleenjärjestelystä. Esitelmätilaisuuden avasi arkkitehti R. Ahjopalo. Hän huomautti, että Tampereen asemakaavan tarkistaminen ja muuttaminen olivat askarruttaneet arkkitehtien mieliä jo toista vuosikymmentä. Eräitä ehdotuksiakin oli jo laadittu ja toteuttukin esim. Hämeenkadun ja Kauppakadun levennystyö syksyllä 1945. Asemakaavaan oli tehty uudelleenjärjestelyjä, mutta suurin osa suunnitelmista oli kuitenkin vielä auki. Kaupunginhallitus piti kuitenkin suunnitelmia keskikaupungin asemakaavan tarkistamisesta ja toteuttamisesta kiireellisenä. Meurmanin esitelmässä keskityttiin juuri vanhojen kaupunginosien ns. tervehdyttämiseen eli saneeraukseen. "Uuteen rakennuskauteen siirryttäessä on myös vanhat asemakaavat tarkistettava ja katsottava vastaavatko ne vaatimuksia, sillä ennemmin tai myöhemmin rakennukset, kaupunginosat ja kokonaiset kaupungit vanhenevat ja vaativat ehdottomasti uudistusta. Jos kaupunki kasvaa/laajenee tai asunnontarve jostain muusta syystä suurenee, niin vanhoja rakennuksia kannattaa purkaa paljon aikaisemmin kuin muuten olisi laita. Terveyttämistä suunniteltaessa on laadittava tarkat ennusteet kaupungin tarpeista tulevien väestömuutosten perusteella."

Funktionalismin periaatteen mukaan ei voitu kunnostella ja parannella olemassa olevia asuintaloja, näin vain säilöttäisiin asemakaavan huonot piirteet. Piharakennusten purkaminen katsottiin edistysaskeleeksi. Ei myöskään uskottu, että pisteittäinen saneeraus varmistaisi uudet asemakaavarakenteen toteutumista. Haluttiin saneerata suurissa yksiköissä, jonka avulla päästäisiin kaupungin kokonaisuudistuksen.

Tampereen virkamiehet suunnittelivat uutta keskustaa Meurmanin opein. Suunnitelman mukaan varsinaisen ydinkeskuksen piti olla mahdollisimman suppea. Asunnot oli siirrettävä kokonaan asuntokaupungin osiin, sillä vilkas liikenne ja ahtaat pihat yms. eivät olleet asutukselle hyväksi. Vain ns. city-teollisuus kuten sanomalehdet, elintarvike-, muoti- yms. teollisuus olisivat voineet sijaita liikekeskuksessa. Rakennusten ylimpiin kerroksiin tuli sijoittaa toimistot ja alimpiin liikehuoneistot. Myymälät oli taas sijoitettava kadun varsille, missä on eniten jalankulkijoita. Kaupungin hallintokeskus kaavailtiin rakennettavajsu Keskustorin pohjoispuolelle Puutarhakadun päähän.

Suunnitelmissa huomioitiin myös kaupungin katuverkosto. Katujen kesken oli saatava aikaan hyvä työnjako. Keskikaupungin vanha asemakaava oli vuodelta 1775. Se uhkasi jäykkine kaavamaisine kortteleineen ja suureksi osaksi 10.68m leveine katuineen kehittyä liikenteellisesti ja terveydellisesti ahtaaksi ja huonoksi asuntoalueeksi. Katujen leveys oli aivan riittämätön nopean moottoriaikakauden kaupungille, jollaiseksi Tampereen arvioitiin kehittyvän. Keskustaa saneerattaessa pyrittiin ottamaan moottoriajoneuvot huomioon paitsi liikenteessä myös pysäköityinä. Parkkipaikkojen tarpeen ajateltiin nousevan tulevaisuudessa. Vuonna 1950 laskettiin, että normaalin kehityksen vallitessa moottoriajoneuvojen lukumäärä kaksinkertaistuisi kymmenessä vuodessa. Asemakaavaosasto puolsikin kauppakamarin ehdotusta, jossa esitettiin, että Hämeenkadun ajotietä levennettäisiin, ajoneuvojen pysäköinti Hämeenkadulle lopetettaisiin ja pysäköintipaikkoja järjestettäisiin kauppatorille.


Lähteet:
Rasila Viljo, Tampereen historia IV, 1992 s.79-81, 86-90
Kaupungin vanhojen osien uudelleenjärjestelyssä on tulevat tarpeet otettava tarkoin huomioon, Aamulehti 74:1945
Hämeenkadun ja kauppakadun leventämistyö valmistuu syksyn kuluessa, Aamulehti 619:1945
Tampereen keskiosan asemakaavat olisi uusittava nykyisiä vaatimuksia vastaaviksi, Aamulehti 119:1945
Hajakeskitys Tampereen asemakaavoituksessa, Aamulehti 14.9.1949
työ 1940-60 arki 1940-60 valta 1940-60 liikkuminen 1940-60 kulttuuri 1940-60 kaupunki lyhyesti kaupunki 1918-1940 Kaupunki 1940-1960 kaupunki 1870-1900 kaupunki 1900-1918