etusivu
info
haku
muistatko?
1918-1940 etusivu
henkilöhakemisto

Ernst Gustaf Wilhelm af Hällström (1863-1931)

Teksti: Katja-Maria Miettunen

Ernst af Hällström syntyi 4.4.1863 Lempäälässä, Kukkolan kartanossa maanviljelijän poikana. Hällströmistä tuli ylioppilas vuonna 1882, filosofian kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1887 ja maisteriksi 1890. Samana vuonna af Hällströmistä tuli myös lääketieteen kandidaatti ja vuonna 1893 lääketieteen lisensiaatti.

Lääkärinuransa af Hällström aloitti vuonna 1892, jolloin hän toimi Tampereella v.t. ensimmäisenä kaupunginlääkärinä. Tätä toimea hän hoiti myös vuonna 1894. V.t. kaupunginlääkärinä af Hällström toimi noina kahtena vuonna yhteensä 10 ½ kuukautta. Keväällä 1895 af Hällström toimi kutsuntalääkärinä Tampereella. Hän toimi Suomen sotaväen lääkärinä myös muissa joukko-osastoissa.

Kesäkuussa 1897 af Hällström valittiin juuri perustettuun kaupungin itäisen alueen köyhäinlääkärin virkaan. Tätä virkaa hän hoiti heinäkuuhun 1907 saakka. Tämän virkansa ohella af Hällström hoiti neljään otteeseen myös Tampereen piirilääkärin virkaa, yhteensä 20 kuukautta. Heinäkuussa 1907 af Hällström valittiin Tampereen ensimmäiseksi kaupunginlääkäriksi. Eläkeikään tultuaan, vuonna 1928, af Hällström erosi ensimmäisen kaupunginlääkärin virastaan mutta hoiti tätä virkaa v.t:nä elokuuhun 1928 saakka ja vielä toisen kaupunginlääkärin virkaa elokuuhun 1930 saakka. Yhteensä af Hällström ehti toimia Tampereen kaupungin palveluksessa 34 vuotta, joten hän vaikutti merkittävästi Tampereen terveydenhuoltoon. Tampereen lääkärivirkansa ohella af Hällström toimi viisitoista vuotta (1904-19) Oriveden leprasairaalan lääkärinä.

Pahimpia yksittäisiä Tamperetta koetelleita kulkutautiepidemioita olivat af Hällströmin virkakaudella vuoden 1916 lavantautiepidemia ja kansalaissodan jälkeen 1918-20 raivonnut espanjantautiepidemia. Suurta kuolleisuutta koko 1900-luvun alkupuolen aiheutti myös tuberkuloosi eli keuhkotauti.

Lääkärintoimiensa ohella af Hällström oli mukana myös monissa yhdistyksissä. Toukokuussa 1898 hän oli mukana perustamassa Tampereen lääkäriseuraa, jonka puheenjohtajana hän toimi useaan otteeseen seuraavina vuosikymmeninä. Seura perusti vuonna 1912 Tampereelle Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistyksen paikallisosaston, jonka johtokuntaan af Hällström valittiin. Yhdistys rakensi 1910-luvun lopulla Tampereelle Keuhkotautisten Kansanparantolan, jonka kaupunki osti vuonna 1929. Af Hällström hoiti myös muita luottamustoimia toimien useita vuosia muun muassa Tampereen Osake-Pankin jäsenenä.

Ernst Af Hällström oli naimisissa tohtori Suoma af Hällströmin kanssa ja he pitivät yhteistä vastaanottoa Tampereen Osake- Pankin talossa, Kauppakatu 7. Pariskunnalla ei ollut lapsia. Ernst Af Hällström kuoli 4.6.1931 äkillisesti sydänhalvaukseen 68 vuoden iässä. Hänen hautajaisiinsa Lempäälässä osallistui runsaasti saattoväkeä ja Aamulehti raportoi hautajaisista sivuillaan. Aamulehdessä af Hällströmiä luonnehdittiin laajalti tunnetuksi ja arvossapidetyksi.

Ernst Af Hällströmin kirjoituksia:

Kuolleisuus nystyrätautiin Tampereella vuosina 1881-1907. Duodecim, 1909: 25: 349-364.
Lavantautikulkutaudista Tampereella vuosina 1915 ja 1916. Ulkonaisia ääriviivoja sen kulusta sekä selostuksia toimenpiteistä sen vastustamiseksi. Tampere 1917.
Oriveden leprasairaala. Duodecim, 1906: 22: 59-61.
Suomalaisesta ammattisanastosta terveystieteessä. Pikkupakinaa puhdaskielisyyden alalla. Duodecim, 1908: 24: 106-109.
Tilastollisia lisiä leprataudista Suomessa. Duodecim 1910: 26: 480-493.
Uusia tilastotietoja Suomen lepratautisista (1/8 1906-31/12 1910). Juhlajulkaisu professori Matti Äyräpään 60-vuotis syntymäpäivän johdosta 11/4 1912. Helsinki 1912. Ss. 39-58.

Lähteet:
Aamulehti 6.6.1931 ja 11.6.1931
Jutikkala, Eino, Tampereen historia III
Rasila, Viljo, Tampereen historia II
Suomen lääketieteellinen bibliografia 1901-1955.
Tampereen terveydenhuoltolautakunnan kertomus vuodelta 1931.
Vuosisata terveydeksi. Tampereen Lääkäriseura 1898-1998.