etusivu
info
haku
muistatko?

ARKI 1940-60

KOULULAITOS
Teksti: Satu Lampinen

Kansakoulut

[Kansakoulut] [Oppikoulut] [Ammatillinen koulutus] [Kauppaoppilaitos] [Teknillinen oppilaitos] [Yliopisto]

Sotavuosien poikkeuskselliset olot vaikuttivat koulujen toimintaan. Lukuvuodet olivat lyhyitä ja katkonaisia, oppilaita siirtyi maaseudulle, mutta myös Ruotsiin ja Tanskaan. Opettajat olivat asepalveluksessa tai kotirintaman tehtävissä - mm. vaikeaa raaka-aine tilannetta koetettiin helpottaa talkoovoimin.

Sodan päätyttyä oli edessä jälleenrakentaminen ja sopeutuminen uuteen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Koulun tuli kasvattaa oppilaansa kansanvaltaisen yhteiskunnan jäseniksi, joilla oli riittävä yleissivistys ja kyky toimia yhdessä. Myös kasvatusta kansainvälisyyteen korostettiin. Kaupungin opetussuunnitelmissa alettiin seurata täsmällisemmin valtakunnallisten komiteoiden esityksiä

Tavoitteeksi asetettiin myös oppilashuollon kehittäminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin vaatetushuoltoon, sillä haluttiin, että lapset voisivat pukeutua riittävän lämpimästi, mutta myös siististi. Toinen keskeinen vaatimus oli, että koulukeittolatoiminta olisi pikimmiten toteutettava. Vähävaraisille lapsille oli jo sodan aikana kyetty tarjoamaan ilmainen ateria, mutta muut olivat saaneet ruoan vain korvausta vastaan. Ensimmäisen kerran ruokailu oli ilmainen kaikille oppilaille lukuvuonna 1946-47.

Ruokailu Aleksanterin kansakoulussa

Oppilaat ruokailemassa Aleksanterin kansakoulun ruokalassa 1950-luvulla. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Ruotsalaisen koulun oppilasmäärä kasvoi huomattavasti, kun sodan aikana Ruotsiin evakuoidut lapset palautettiin. Sotalapsia ei voitu sijoittaa tavallisille luokille, sillä suurin osa heistä oli unohtanut täysin suomen kielen. Oli perustettava väliaikaisia opettajan virkoja, jotta lapsia voitiin opettaa ensin ruotsinkielellä. Tällä "ylimenokauden" luokalla oppilaat olivat eri ikäisiä, mikä oli tietenkin opetuksen kannalta hankalaa. Pidettiin kuitenkin tärkeänä, että lasten sopeutumista normaalioloihin helpotettaisiin, mistä syystä heidät koottiin yhteen. Vähitellen opetustavoitiin antaa suomen kielellä ja lopulta oppilaat sijoittettiin asuinalueidensa kouluihin.

Vuonna 1945 Tampereella oli 7 826 oppivelvollisuusikäistä lasta, joista oli muodostettu 182 luokkaa. Kaupungin kasvu alueliitoksineen, koululainsäädännön muutokset, sekä suuret ikäluokat aiheuttivat oppilasmäärien jyrkän nousun. Seuraavina vuosina rakennettiin uusia kouluja ja vahoja laajennettiin. Opetustiloja ei kuitenkaan saatu riittävästi väestön kasvuun nähden, eikä vuorokoulusta voitu sen vuoksi vielä luopua.Keväällä 1950 Tampereella oli 249 luokkaa, joissa jokaisessa keskimäärin 31 oppilasta. 80 luokkaa kävi koulua iltapäivävuorossa. Syksyllä 1950 otettin käyttöön Kalevan koulu, myöhempi Kissanmaan koulu, seuraavana vuonna Nekalan koulun lisätilat. Rakennussunnitelmien mukaisesti koulurakennuksia valmistui muutaman vuoden väliajoin keskustaan ja vanhoihin lähiöihin.


Tampereella 1950-luvulla rakennettuja/laajennettuja kansakouluja

Kalevan, nyk. Kissanmaan koulu 1950
Nekalan koulun laajennus 1951
Härmälän koulu 1952
Amurin koulu 1954
Raholan koulu 1956
Järvensivun koulun lisärakennus 1956
Vehmaisten koulu 1956
Tammelan koulun laajennus 1957


Härmälän kansakoulu 1954

Koululaisia Härmälän kansakoulun pihalla 1954. Kuva: V. Kanninen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Vuonna 1957 hyväksytyn uuden kansakoululain mukaan kansakoulun tuli kasvattaa oppilaansa siveellisyyteen ja hyviin tapoihin, ja antaa tarpeellisia tietoja ja taitoja elämää varten. Sen tehtävänä oli myös tukea koulunkäyntinsä päättäneen nuorison opiskelua ja sivistysharrastuksia. Jotta tehtävässä onnistuttaisiin, olisi pyrittävä läheiseen yhteistyöhön kodin kanssa. Uuden lain mukaan kansakoulu jakautui kuusi vuotiseen varsinaiseen kansakouluun ja kaksi vuotiseen kansalaiskouluun. Kansalaiskoulun kehittämisessä Tampere ja sen ympäristökunnat olivat koko maassa ensimmäisiä.

Lähteet:
Rasila Viljo, Tampereen historia IV. Tammer-Paino Oy, Tampere 1992.
Telemäki Matti, Tampereen kansakoulujen hitsoria 1872-1976. Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere 1979.
kaupunki 1940-1960 työ 1940-1960 valta 1940-1960 liikkuminen 1940-1960 kulttuuri 1940-1960 arki lyhyesti arki 1918-1940 Arki 1900-1918 kaupunki 1870-1900