Elokuvajuhlat Linkki englanninkielisille sivuille Linkki etusivulle Linkki uutisiin Mustamakkara-linkki Arkisto-linkki Linkit-linkki


Elokuvajuhlien virallinen ohjelmisto
Festival News logo

Perjantaina 6. maaliskuuta 1998

Neitsytkultti elää vahvana

"Kymmenen vuotta sen jälkeen ", alkaa meksikolainen
"viides evankeliumi".

Guadalupen neitsytKymmenen vuotta sen jälkeen, kun conquistadorit saapuivat Meksikon laaksoon teologit pohtivat kysymystä, onko intiaaneilla sielu. Valloittajat olivat väkivaltaisesti käännyttäneet intiaanit kristinuskoon ja samalla tappaneet, raiskanneet, ryöstäneet ja tuhonneet kokonaisia kulttuureja.

Kymmenen vuotta sen jälkeen intiaani Juan Diego kulki vanhaa vuoristopolkua matkallaan messuun. Ohittaessaan äitijumalatar Tepeyacin hylätyn palvontapaikan hän kuuli naisäänen puhuvan hänelle. Pian hänen eteensä ilmestyi kaunis, loistava, tummaihoinen nainen. Tämä kehotti Diegoa viemään papille viestin, että paikalle olisi pystytettävä kirkko. Pappi ei ensin viitsinyt edes ottaa intiaania vastaan. Kun Diego pitkän odottelun jälkeen pääsi kertomaan asiansa, häntä ei uskottu.

Hän sai kuitenkin Neitsyeltä merkiksi ruusuja, jotka vei papille. Kun Diego avasi viittansa, jossa oli ruusut kuljettanut, oli siihen painautunut Neitsyen kuva.

Matka Meksikon sieluun

Juan Francisco Urrustin Meksikon kansa vaelluksella kertoo Guadalupen neitsyen kultista.

Meksiko Cityssä espanjalaiseen perheeseen syntynyt Urrusti oli kaupunkilaispoika eikä juuri tuntenut maataan tai sen alkuperäiskulttuureita. Hän halusi matkustella ja tutustua maahansa paremmin. 70-luvulla, tutustuttuaan intiaanikulttuureihin hän alkoi kuvata niitä dokumenteissaan.

"Halusin kuvata sitä osaa Meksikosta jota moni ei tunne. Meksikolaiset tukeutuvat usein Amerikkaan tai Eurooppaan etsiessään malleja, mutta harvoin omaan kulttuuriseen perintöönsä."

Guadalupen neitsyt Meksikon kansan suojelija ja symboli. Neitsyt edustaa sosiaalista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta; valitsihan hän sanansaattajakseen köyhän intiaanin. Guadalupen neitsyen suureen suosioon vaikuttaa myös se, että legendaa on mahdollista tulkita monella tavalla: toisille hän on Madonna, toisille intiaanien jumalatar.

Pyhimykset porkkanoina

Kristinusko tuli intiaanien keskuuteen valloittajien uskontona. Katolisen kirkon lähetystyöntekijät esittivät kristinuskon ainoana oikeana uskontona ja vaativat intiaaneja hylkäämään entisen uskonsa. Intiaanien uskontoja pidettiin pakanallisena ja saatanallisena epäjumalien palvontana ja ne pyrittiin hävittämään täydellisesti.

Intiaanien jumalien ja katolisten pyhimysten rinnastuminen nopeutti käännytystyötä. Intiaanit liittivät katolisiin pyhimyksiin entisten jumaliensa piirteitä ja lopulta ne muistuttivat enemmän vanhoja jumalia kuin katolisen dogmin mukaisia pyhimyksiä. Pyhimykset eivät olleet enää kristillisen elämäntavan esikuvia; niistä tuli yliluonnollisia olentoja, joihin turvauduttiin muun muassa terveyden, sadon ja hyvinvoinnin takaamiseksi.

Piritta Pyykkönen

Linkkejä:

Juan Diegon tarina
Guadalupen neitsyen tarina
The Center of Guadalupan Studies at México City; Interlupe

© pomot 1998


[Kaikki uutiset]     [Festival Newsin etusivulle]    [Palaute]